Mielipide: Lukio ja ylioppilaskoe valmistavat elämää varten

Kouluja ja oppimista koskevissa aiheissa yksittäisillä nostoilla saatellaan yleinen keskustelu yksinkertaistavalle tasolle. Kun puhutaan lukiokoulutuksen kehittämisestä, pitäisi ymmärtää puhua muusta kuin ylioppilastutkinnosta. Muutama viikko sitten keskustelu nykyisestä ylioppilastutkinnosta ryöpsäytettiin, ja tätä samaa keskustelua Terhi Säynäjärvikin jatkaa kolumnissaan ”Saisivatko nuoret opiskella elämää, ei kirjoituksia varten?” (ESS 12.10.2022).

Toisin kuin Säynäjärvi kolumnissaan toteaa, mielestäni ylioppilastutkinnon määräävä rooli pitää säilyttää. Ylioppilaskoe mahdollistaa tasavertaisen ja -laatuisen lähtökohdan korkeakouluopintoihin tai niiden valintaperusteiksi. Ja toisin kuin Säynäjärvi vihjaa, nykyisen lukiokoulutuksen kehittämistä ei ole syytä aloittaa ylioppilaskokeesta.

Ylioppilaskokeet ovat oppiaineesta riippumatta nykyisellään soveltavia. Niihin valmistautuminen edistää korkeakouluissa vaadittavaa osaamista. Lisäksi korkeakouluhakuun liittyvän todistusvalinnan pisteytystä ollaan uudistamassa vuonna 2025, mikä varmasti myös vaikuttaa yksittäisen lukiolaisnuoren motivaatioon ja valintoihin – jaksamiseenkin.

Lukiokoulutuksen tehtävä on taata riittävä sivistystaso ja valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään. Tähän tavoitteeseen päästään jo nykyisen opetussuunnitelman puitteissa. Lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa tulee kehittää, mutta kehittäminen ei voi tarkoittaa tavoitteiden karsimista tai paineettomuuden pyrkimystä.

Jos minulta kysyttäisiin, miten lukiokoulutusta tai sen päättökoetta muokkasin, saattaisin ehdottaa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen lisäämistä ja esimerkiksi matematiikkaa pakolliseksi osaksi ylioppilastutkintoa. Mutta koska lukion opetussuunnitelmia on viime vuosina moneen kertaan uudistettu ja toisen asteen maksuttomuuskin on tuonut omat säväyksensä lukioiden arkeen toivon, että lukiokoulutuksen vimmaista kehittämistä muutaman vuoden ajan hidastellaan. Toivon, että lukiolaisille ja lukio-opettajille annetaan työrauha.

Teresa Rautapää

äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, lahtelainen kansanedustajaehdokas