Mielipide: Seuraavan eduskunnan olisi aika parantaa omaishoitajien asemaa
”Desimaaleilla ei hoideta ketään”, totesi osuvasti toimialajohtaja Anu Olkkola-Nikunen 19.2. Ess. Hän kommentoi jutussa henkilöstöpulaa ja hoitajamitoituksia terveydenhuollossa ja arveli, että uusi eduskunta pääsee nopeastikin käsittelemään hoitajamitoitusta, koska siihen ei koskaan tulla pääsemään. Nyt olisikin oikea aika kehittää ikäihmisten hoivaa kokonaisuutena kuntoon. Eräs tärkeä asia, vailla valtakunnallisia kriteereitä ja ohjausta on omaishoito. Jos omaishoitajat eivät jaksa arvokasta työtään, hoivan vastuu siirtyy myös heidän työnsä osalta yhteiskunnalle. Omaishoidon kriteerit kyllä yhtenäistettiin mm. Päijät-Hämeessä, kun hyvinvointialue muodostui. Kävi kuitenkin niin, että hyvinvointikuntayhtymän (kuntien rahoittama) Suomen tiukimmat kriteerit siirtyivät myös niihin kuntiin alueellamme, jossa ennen uudistusta asiat olivat paremmin. Nyt esimerkiksi Heinolassa siirryttiin tilanteeseen, jossa tuki heikkeni.
Kun koko Suomessa vallitsee hoivahenkilöstöpula, on hölmöläisen peiton jatkamista siinä tilanteessa pitää kiinni tiukoista hoitajamitoituksista hoivalaitoksissa. Samaan aikaan mm. kotisairaanhoito ja omaishoitajat kamppailevat jaksamisensa äärirajoilla ja vailla valtakunnallista kriteeristöä ja resursseja. Seuraavan eduskuntaan toivoisin sellaista soteosaamista, että asioita osattaisiin tarkastella kokonaisuuksina. Hyvinvointialueen sisältä emme Päijät-Hämeessäkään pysty kaivamaan esimerkiksi omaishoidon kriteerien höllentämiseen tarvittavia miljoonia ilman että saamme siihen resursseja. Ei riitä, että hyvinvointialueuudistus toteutui. Nyt pitää lunastaa siihen liittyvät odotukset, jotka nimenomaan ovat laadun ja saatavuuden paraneminen. Lakien ja asetusten säätäjillä tulee olla viisautta ohjeistaa ja mahdollistaa kansakuntamme kannalta kriittisiä asioita, joihin omaishoidon tuen yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit mielestäni ehdottomasti kuuluvat.
Sari Niinistö, kok, KM, terveydenhoitaja, aluevaltuutettu