Lahden työttömyys laskee, mutta miksi sakkomaksut eivät?
Lahti oli kesäkuussa 2023 sekä kokonais- että nuorisotyöttömyysasteen (alle 25 v.) isojen kaupunkien suurin pudottaja viimeisen 12 kuukauden aikana. Työttömyysaste oli kesäkuussa 13,2 %, eli kyseessä oli alhaisin kesäkuun tilanne 15 vuoteen. Alhaisempi kesäkuun työttömyysaste oli viimeksi kesäkuussa 2008 (11,1 %). Lahti on siis palannut työttömyysasteissa 2008 talouskriisiä edeltävälle tasolle.
Kun Lahdessa vuosikymmenten ajan on ollut isoista kaupungeista suhteellisesti eniten työttömiä, niin tänä vuonna olemme kuukausi kuukaudelta parantaneet juoksuamme ja kesällä olimmekin isojen kaupunkien työttömyystilastoissa sijalla 9 eli 12 kaupungin joukossa työttömyystilanne on nyt lahtea heikompi Joensuussa, Jyväskylässä ja Oulussa.
Miksi sitten työttömyydestä johtuvat kaupungin maksamat sakkomaksut eivät ole kääntyneet laskuun, vaikka työttömyys laskee? Tänäkin vuonna Lahden kaupunki tullee maksamaan noin 20 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuutta eli ns. sakkomaksuja.
Lahden rakenteellisen työttömyyden ongelma perustuu neljä faktaan, jotka kertovat siitä, että vaikka nykyiset työllisyystoimet purevat tiettyihin työnhakijaryhmiin, niin osa työnhakijoista on tilanteessa, johon kaupungin toimet yksin eivät riitä. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa onkin vahvistettava entisestään. Mm. työttömien työterveystarkastusten osalta parantunutta yhteistyötä hyvinvointialueen ja Harjun Terveyden kanssa on entisestään syytä tiivistää. Samoin työnantajien tarpeet on oltava entistä paremmin tiedossa, jotta koulutamme sellaisia osaajia kaupunkiin, jotka työllistyvät ja joita alueen yritykset toimialasta riippuen kipeästi tarvitsevat.
Faktoihin. Heinäkuun 2023 tilastojen mukaan Lahdessa rakennetyöttömien määrä on 62,9 % kaikista työttömistä eli 4824 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on 3173 eli yli 33 % kaikista työttömistä. Yli 50-vuotiaita työttömiä on lähes 2900. Työttömistä vailla ammatillista koulutusta on yli 32 %. Nämä luvut kertovat siitä, että työllisyydenhoito on monisyinen asia, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan monenlaisia toimia aina työkyvyn ja terveyden kohentamiseen, osaamiseen hankkimiseen, kuin myös uudenlaisten työmahdollisuuksien luomiseen esim. osatyökykyisille.
rakennetyöttömiä 4824 eli noin 63% kaikista työttömistä
pitkäaikaistyöttömiä 3137 eli yli 33% kaikista työttömistä
työttömistä yli 50-vuotiaita lähes 2900
työttömistä ilman ammatillista koulutusta yli 32%
Lahdessa olemme viimeisen kahden vuoden aikana etsineet uusia tapoja heikoimmassa työmarkkinatilanteessa olevien työttömien auttamiseksi. Erinomaisia tuloksia saimme elokuussa päättyneen KUNTO-hankkeen kautta erityisesti alle 30-vuotiaille lahtelaisille. Nyt olemme saamassa maaliin neuvottelut kahdesta uudesta EU-rahoituksella toteutettavasta hankkeesta, jotka käynnistyvät loppuvuoden 2023 aikana ja kestävät kolme vuotta. Kiitos kaikille näiden hankkeiden etenemiseen vaikuttaville tahoille alueella.
TOTTA!– ja International Work-hankkeista saamillamme merkittävillä lisäresursseilla (yhteensä noin 3 miljoonaa euroa) pyrimme ratkaisemaan erityisesti kahden selkeän ryhmän työllistymisen haasteita. Fokuksessa ovat nyt yli 30-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät sekä vieraskieliset työnhakijat.
Kuten kaikkien kasvukeskusten niin Lahdenkin muuttovoitto on kiinni kansainvälisistä tulijoista, joiden hyvä ja mutkaton kotoutuminen Lahteen paranee mielestäni sillä, että mahdollisimman moni tulijoista pääsee nopeasti työnsyrjään kiinni. Tuhansien kansainvälisten opiskelijoiden sitouttaminen seudulle on paljolti kiinni siitä, miten hyvää yhteistyötä teemme niin koulutuslaitosten kuin alueen yritysten kanssa tai millaisia palveluita kaupunkiin luomme tulevaisuuden lahtelaisille.
Milla Bruneau
Lahden kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaoston puheenjohtaja (kok.)