Pentti Lampi: Terveyden edistämistä pitäisi tukea taloudellisesti paljon nykyistä vahvemmin

Sairastavuus on hyvinvointialueellamme suurta, monien seurattavien mittarien osalta koko maan keskiarvoa korkeampi.  Seurauksena on, että palvelujen tarve suuri.

Valtion rahoitus ei ole vastannut palvelujen tarvetta ja vaikka se lähestyy vähitellen tarvetta, taloustilanne on tiukka, kun vielä samanaikaisesti tehdään välttämättömiä toimia alijäämän kattamiseksi.

Palvelutoimintaa kehitetään ja tehostetaan jatkuvasti, hoidon vaikuttavuutta ja jatkuvuutta parannetaan. Väestön ikääntyminen lisää samanaikaisesti hoidon ja hoivan tarvetta ja lääketieteen kehitys luo uusia mahdollisuuksia. Paineita kustannusten jatkuvalle kasvulle tulee lisää. Toivottavaa olisi, että tällaista kehitystä voitaisiin hallita eettisesti kestävällä tavalla varsinkin tilanteessa, jos joudutaan harkitsemaan priorisointia.

Jatkuvaa palvelutarpeen kasvua pitää sopivalla tavalla kyetä hallitsemaan, jotta välttämätön toiminta kyetään tulevaisuudessakin järjestämään ja rahoittamaan.  Tässä tilanteessa pitää mielestäni tehostaa edelleen vahvasti terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia koko väestön tasolla. Tehokkaiden ennalta ehkäisevien toimien taloudellista kannustavuutta pitäisi myös vahvasti lisätä nykyisestä varsin marginaalisesta tasosta.

Mahdollisuuksia pitäisi tarkastella laaja-alaisesti, ei pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla eikä yksinomaan tuttuihin ennaltaehkäisevien toimiin ja ohjelmiin pitäytyen. Tässä yhteydessä ja em. näkökulmasta tarkasteltuna voisi kiinnittää jatkuvaa huomiota myös kahteen hyvinvointiin ja terveyteen merkittävästi vaikuttavaan yleiseen ilmiöön, nimittäin ihmisten yksinäisyyteen ja osallisuuden kokemiseen. Näihin helposti huomiotta jääviin ilmiöihin voidaan vaikuttaa periaatteessa yhteiskunnan monilla toimintalohkoilla.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että suomalaisista 15–20 prosenttia kokee toistuvaa yksinäisyyttä. Tilanne voi aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä ja somaattisia vaikutuksia. Toisaalta tutkimusten mukaan yksinäisyyden helpottuminen lisää sosiaalista hyvinvointia, edistää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä tukee ihmisen ja yhteisön toimintakykyä ja turvallisuutta.

Keinoja yksinäisyyden torjumiseksi on. Esimerkiksi järjestötyön taloudellinen tukeminen on tärkeää luodessaan luontevia mahdollisuuksia ihmisille kohdata toisiaan.

Myös osallisuuden kokeminen on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin. Huonon tai matalan osallisuuden kokemisen on todettu mm. kytkeytyvän psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja yksinäisyyteen. Toisaalta tutkimustietoa on siitä, että kokemus osallisuudesta vahvistaa hyvinvointia, turvallisuutta ja tulevaisuuden uskoa. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset ovat kiistattomasti tärkeitä hyvinvoinnin kokemisen kannalta. Kaikessa toiminnassa, kuntien, hyvinvointialueen ja seurakuntien tasolla sekä vapaaehtoistoiminnassa olisi tärkeää pyrkiä löytämään keinoja niiden vahvistamiseksi.

Tällöin pitää paneutua moniin asioihin lähtien yleisestä toimintakulttuurista ja käytettävistä toimintatavoista.

Pentti Lampi

Lääkintöneuvos

Päijät-Hämeen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen (kok)

Hollolan kunnanvaltuutettu