Blogivieras Mikael Seppälä: Hyvinvointitalous ei synny ilman kestävää taloutta

Hyvinvointitalous on kaunis ajatus, kuten Saara Vauramo kirjoittaa 09.09 kirjoituksessaan. Mutta kun mittareita on jo käytössä kymmeniä, ja kun vain kestävä kansantalous mahdollistaa hyvinvoinnin, tämä ei ole uusi talousmalli vaan uusi slogan.

Keskustelu hyvinvointitaloudesta on tärkeä ja tervetullut. On hyvä, että päätöksenteossa tarkastellaan talouden lisäksi terveyttä, koulutusta, sosiaalista osallisuutta ja ympäristön tilaa. Nämä ovat kaikki asioita, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen ja yhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyyteen.

On kuitenkin syytä huomata, että hyvinvointitalous ei ole uusi talousmalli, eikä se korvaa talouden perusmittareita. Suomessa ja kansainvälisesti käytetään jo laajaa mittaristoa, joka kattaa juuri ne näkökulmat, joita hyvinvointitalous peräänkuuluttaa: CO₂-päästöt, hiilijalanjälki, luonnon monimuotoisuus, terveysindikaattorit, koulutustaso, tulojen jakautuminen, köyhyysriskit, SDG- ja ESG-mittarit, HDI, GNI ja OECD:n hyvinvointi-indeksit. Näitä seurataan, raportoidaan ja hyödynnetään päätöksenteossa jo nyt.

Siksi keskustelussa ei ole kyse uuden paradigman luomisesta, vaan olemassa olevien mittareiden kokoamisesta yhteen. Hyvinvointitalous on enemmän kehys kuin muutos.

Samalla on tärkeää muistaa, että kestävä ja vahva kansantalous on kaiken hyvinvoinnin edellytys. Tätä ajatusta Kokoomus ja nykyinen hallitus on koettanut iskostaa koko vaalikauden. Talouskasvua ei seurata siksi, että se olisi itseisarvo, vaan siksi, että se mahdollistaa terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaalipalvelut, tutkimuksen, infrastruktuurin ja ekologisen siirtymän. Hyvinvointia ei voi jakaa, jos sitä ei ensin synny.

BKT ei kerro kaikkea, eikä sen ole tarkoituskaan. Se ei mittaa onnellisuutta, luottamusta tai luonnon tilaa. Mutta se kertoo, onko meillä ylipäätään varaa rahoittaa niitä asioita, joita hyvinvointitalous pitää tärkeinä. Siksi BKT:tä ei ole syytä sivuuttaa tai korvata – se on peruskallio, jonka päälle muut mittarit rakentuvat.

Talouden tarkoitusta ei tarvitse ‘kirkastaa’ – se on kirkas jo: ilman toimivaa taloutta ei ole hyvinvointia, eikä kestävyyttä

Paras ratkaisu ei ole BKT vastaan hyvinvointi, vaan talouden ja hyvinvoinnin rinnakkainen tarkastelu. Näin varmistamme, että päätöksenteko on sekä taloudellisesti että sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää.

Kirjoittaja on Hämeen Kokoomuksen piirihallituksen jäsen