Mielipide: Maakunnassa tarvitaan systemaattista verkostotyötä ikärikkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi

Osallistuin hiljattain erätaukokeskusteluun, jonka teemana oli ikääntyneen arki Lahdessa. Keskustelussa nousi esille, että lahtelaisten ikäihmisten ongelmina ovat yksinäisyys, digisyrjäytyminen, tietämättömyys palveluista ja vaikeus päästä palveluiden piiriin. Myös yhteisöllisyyden puute on iso haaste. Sukupolvet ovat eriytyneet toisistaan ja monen ikäihmisen kokemus on se, ettei enää työuran jälkeen ole arvostettu yhteiskunnan jäsen.

Olemme Päijät-Hämeessä viime vuosina panostaneet voimakkaasti mm. lapsi- ja perhepalveluihin (LAPE). Tavoitteemme on ollut yhtenäistää hajanaista palvelujärjestelmää ja siirtää painopistettä varhaiseen tukeen.

Tarvitsemme samankaltaista verkostotyötä ikäihmisten palveluihin.

Elinkaarta ajatellessa palvelujärjestelmämme suosii lapsia, nuoria ja työikäisiä. Kun ihminen on elämänkaarensa lopussa; lapset kasvatettu ja työpanos tehty, ikäihmistä ei saa unohtaa. Kun Ikäihminen on kasvanut ulos lastenneuvolasta, opiskelusta, työelämästä ja työterveyshuollosta, millaista tukea on tarjolla?

Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on kehitetty kuntien rahoituksella pitkään. Hyvinvointikuntayhtymä on toteuttanut kunnianhimoista muutosohjelmaa, jonka avulla on saatu sekä taloutta että palveluita ja palveluverkkoa sellaisiksi, että kunnat ovat voineet niitä rahoittaa. Paljon hyvää on tehty, mutta valitettavasti myös on jouduttu luopumaan. Yhtymän yt-prosessiin sisältyi mm. kaiken ei-lakisääteisen toiminnan alasajo. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että ennaltaehkäisevää toimintaa on karsiutunut sotetoiminnasta. Kun sotetoiminta on 2023 alusta hyvinvointivointialueen vastuulla, rahoitus on valtiolla. Alueiden käynnistymisen vaihe on erinomainen taitekohta tarkastella mm. oman alueemme kipukohtia ja pyrkiä määrätietoisella työllä vaikuttamaan lainsäädäntöön sekä resursseihin meille tärkeillä osa-alueilla.

Alueellamme on osoitettu, että vahva poliittisen tahtotilan myötä on saatu hankerahoituksia erilaisiin tarpeisiin, mm. maksuttomaan ehkäisyyn. Ikärikkaat eivät tarvitse enää ehkäisyä tai urasuunnittelua, mutta he tarvitsevat usein arkista opastusta arjesta selviytymiseen.

Palveluneuvonta yhdistettynä yhteisöllisiin tiloihin, terveys- ja sosiaaliavun neuvonta ja pienet toimenpiteet voisivat hoitua ikäihmisten keskuksessa, aivan kuten perhekeskuskin palvelee lapsiperheitä kokonaisvaltaisesti. Vanhusneuvostot ovat Lahdessa ottaneet useasti kantaa ikäihmisten neuvolan puolesta. Tähän asiaan ollaan heräämässä myös kansallisella tasolla. Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on esittänyt eduskunnassa, että seniorineuvolapalveluista tehtäisiin lakisääteistä koko maassa. Silloin neuvolatoiminnalle varmistettaisiin riittävä rahoitus.

Päijät-Häme on ikärikas maakunta. Ikääntyneet eivät ole taakka, vaan eletty elämä on rikkaus ihmiselle itselleen, läheisille ja myös yhteiskunnalle. Ikäihmisten hyvinvoinnin puolesta toimiminen ei saa olla vain hyvinvointialueen asia. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämistä ja toteuttamista pitää suunnitella maakunnallisesti eri toimijoiden kesken.

Kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden on oltava mukana saumattomassa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, jotta voimme taata ikäihmisten henkisiä, sosiaalisia ja terveydellisiä tarpeita tyydyttävän turvaverkoston. Jokainen meistä voi kysyä myös itseltään: Milloin viimeksi kysyin ikärikkaalta läheiseltä tai naapurilta mitä sinulle kuuluu, ja jäin kuuntelemaan.

Sari Niinistö

alue- ja kaupunginvaltuutettu (kok.)