Mielipide: Hyvinvointialueiden rahoitus syrjii edelläkävijöitä

Suomessa on käynnissä ennen näkemättömän suuri sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisvastuuta koskeva uudistus. Suomeen muodostuu 21 hyvinvointialuetta, joista osassa valmistelutyön pohjana on toiminut integroitu sote-kuntayhtymä, kuten Päijät-Hämeen kymmenen kunnan omistama hyvinvointikuntayhtymä. Päijät-Hämeessä hyvinvointikuntayhtymän palveluja on kehitetty ja ICT-järjestelmiä yhteensovitettu yhtymän omistajakuntien rahoilla.

Nyt hyvinvointialueiden valmistelussa suurimmat valtion valmistelurahat ohjataan niille alueille, joissa ei ole löytynyt poliittista yhtenäisyyttä vähentää palvelujen järjestäjäorganisaatioita ja kehittää palveluita vapaaehtoisesti. Suurimmat valtion tuet ICT-järjestelmien yhteensovittamiseen menevät alueille, joissa niitä ei ole tähän mennessä yhtenäistetty, ja ne saavat otettua teknologialoikan moderneimpiin järjestelmiin.

Hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitus määräytyy alueen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluita tuottaneiden järjestäjien vuoden 2022 talousarvioiden perusteella. Rahoitusta oikaistaan vuonna 2024 vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella.

Niillä alueilla, joilla palveluita on tuottanut vaikkapa 30 organisaatiota vuonna 2022, on tietenkin suuremmat hallinnon, tukipalveluiden ja ICT:n kustannukset kuin jo yhtenäisessä Päijät-Hämeessä. Päijät-Häme on monin tavoin kehittänyt myös palvelutuotantoaan innovoimalla esimerkiksi yhteisyrityksen konseptin, mutta edistyksellisyydestä ei palkita vaan tuleva hyvinvointialue saa valtiolta vain vähemmän rahoitusta. Päijät-Hämeessä on jo yhdenmukaistettu henkilöstön palkkoja pitkäjänteisesti omistajakuntien rahoilla, mutta nyt osa hyvinvointialueista haluaa maksattaa tämän kokonaan valtiolla.

Kaiken tämän lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistekijäksi ollaan palauttamassa jo kertaalleen tyrmättyä yliopistosairaalalisää. Lisä siirtää perusteetta pienempien hyvinvointialueiden rahoitusta suurille, yliopistosairaalan sisältäville alueille, joilla on jo muutenkin paremmat edellytykset selvitä jatkuvassa kustannuspaineessa. Hyvinvointialueuudistus on tarpeellinen, mutta sen pitäisi olla myös alueiden kannalta tasapuolinen. Rahoituksen osalta tasapuolisuus ei nyt toteudu.

Hyvinvointialueiden rahoituksen on perustuttava väestörakenteeseen ja sairastavuuteen ja sen määräytymisessä on huomioitava myös edelläkävijöidenkin tähän asti tehty työ.

Kristiina Hämäläinen,

aluehallituksen puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue