Mielipide: Minne menet metsäenergia?

Viime vuodet energiasektorilla on tehty paljon tärkeää työtä kohti hiilineutraalisuutta.

Tavoite ja suunta on ollut luopuminen fossiilisesta energiasta kohti uusiutuvia energian muotoja.  Polttoon perustuvien energiantuotantolaitoksien osalta, on suuntana ollut, nimenomaan luopuminen ensisijaisesti kivihiilen käytöstä ja tässä on hyvin onnistuttu.  Suomessa on tehty merkittävä määrä investointeja, joilla tähän muutokseen on vastattu. Korvaavia energianlähteitä tässä muutoksessa ovat olleet pääosin energiapuu ja turve. Nämä kaksi energiajaetta ovat meidän omavaraisia energianlähteitämme. Lahti Energia toteutti kokoluokassaan ensimmäisenä energiauudistuksen, jossa kivihiilestä luopuminen toteutui jo 2019. Nämä merkittävät ilmastoteot olivat ratkaisevassa asemassa valittaessa Lahtea 2021 Euroopan Ympäristöpääkaupungiksi.

Keskiviikkona 14.9 tehdyllä päätöksellä Euroopan parlamentti äänesti kannastaan uusiutuvan energian direktiiviin. Uusiutuvan energian osuus on nostettava 45 prosenttiin kaikessa energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä ja tämä on hyvä asia.

Isona ongelmana on kuitenkin tulkinta siitä, että primäärinen metsäbiomassa luetaan uusiutuvan energian tavoitteeseen vain, jos tuotanto pysyy vuosien 2017–2022 keskimääräisellä tasolla. Keskiarvosta yli menevää puubiomassaa ei enää lasketa mukaan tavoitteeseen. Parlamentti myös esittää, että primäärisen puubiomassan osuutta uusiutuvan energian tavoitteesta vähennettäisiin asteittain. Primäärinen metsäbiomassa on selkokielellä sanottuna jakeita, joita tällä hetkellä vauhdilla kasvavassa energianpuunkorjuussa nimenomaan korjataan. Eli metsistä tulevat rankapuut, kokopuut ja hakkuutähteet. Metsäteollisuuden tuotannon sivuvirroista saatava sekundäärinen puubiomassa sen sijaan tulee pysymään uusiutuvan energian tavoitteessa ja tuen piirissä jatkossakin

Tämä primäärisen metsäbiomassan päätös on todella huono ja toivoa sopii, että siihen saadaan vielä muutos. Vuonna 2000 Suomessa käytettiin 0,79 milj.m3 metsästä korjattuja puupolttoaineita ja vuonna 2021 9,43 milj.m3 eli noin 18TWh. Tämä kuvaa hyvin toimialan kasvua ja kasvu tulee edelleen jatkumaan. Tässä meneillään olevassa suuressa, koko energiantuotantoa koskevassa muutoksessa on syytä tehdä kestäviä päätöksiä. Samaan aikaan meidän tulee pitää puoliamme, että emme hyväksy meille vahingollisten ja osin myös väärin perusteltujen esitysten hyväksymistä. Puu on Suomessa uusiutuvaa energiaa, miten päin laskien tahansa.

Kansantaloudenkin kannalta energianpuun korjuu on perusteltua ja ehdottomasti myös metsänhoidon näkökulmasta. Suomessa on taimikoiden ja nuorten metsien hoitorästejä kertynyt aivan liikaa ja nimenomaan nuorten metsien hoidon yhteydessä toteutettava energianpuunkorjuu palvelee niin metsien hoitoa, kun energian saatavuutta, varmistaen samalla metsien tuottavuuden jatkossakin. Suomi elää metsästä edelleen ja hyvinvointivaltio nojaa metsäteollisuuteen.

Tässä ajanhetkessä on mielestäni myös perusteltua, että energiaturpeestakin voitaisiin avata keskustelu. Meillä tulee olla huoltovarmuus näkökulmasta riittävä varasto aina käytettävissä. Tämän sota Euroopassa on osoittanut rajulla tavalla.

Kohti hiilineutraalisuutta on ehdottomasti mentävä, mutta polku tulee suunnitella siten, että me teemme päätöksiä, joiden vaikutukset ymmärrämme. Pitkällä aikavälillä tavoitteena energiantuotannossa on tietenkin polttoon perustuvan tuotannon vähentäminen, kun aitoja korvaavia ja kannattavia tuotantomuotoja on olemassa riittävästi.

Omavarainen Suomi tarvitsee leipää ja lämpöä.

Teemu Kinnari

Kirjoittaja on metsä- ja bioenergialiiketoiminnan asiantuntija, kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä kansanedustajaehdokas (kok).