Mielipide: Mielen terveyttä voi vahvistaa
Ess kirjoitettiin laajasti 11.12. lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kriisistä sotepuolella yhtymässä ja palvelujen saatavuuden haasteista. Mielen terveyden haasteet ovat laajemminkin kaiken ikäisten ongelma. Keskustelu mielen terveydestä luisuu usein korjaaviin palveluihin ja niiden puutteeseen, koska kriisit herättävät mielenkiinnon. Kriisiytyneet sotepalvelut ovat osoitus kuntien perustyön epäonnistumisesta ja hyvinvointivaltion arvopohjan rapautumisesta.
On totta, että olemme yhtymässä toteuttaneet kuntien tahtoa, tiukkaa talouskuria. Mielenterveyden hoitoresursseja on kuitenkin kasvatettu, mutta korvaajat palvelut ovat silti osoittautuneet riittämättömiksi.
Huolestuttava kehitys on jatkunut jo vuosia ja korona-aika pahensi kierrettä. Nyt kun sotepalvelut vuodenvaihteessa siirtyvät hyvinvointivointialueille, monissa kunnissa on jopa huokaistu helpotuksesta – päästään maksamasta sotepalveluita ja voidaan keskittyä muihin asioihin. Nyt ei kuitenkaan kunnissa pitäisi huokaista, vaan kääriä hihat.
Mielen terveyden vahvistamistyö ja varhainen puuttuminen tehdään nimenomaan kunnissa, siellä missä ihmiset asuvat. Siksi peräänkuulutin Ess 11.12. jutussa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Mielen terveyden hoito ei ole vain sotepalveluita, vaan vaikuttavin toiminta tehdään muualla. On tärkeää kääntää katseet kansalaisina ja päättäjinä ehkäisevään ja vahvistavaan toimintaan, ummistamatta silti silmiään hädältä. Laiva kääntyy hitaasti, mutta oikeilla toimenpiteillä se on mahdollista. Kuntien roolien korostaminen on osa kansallista mielenterveyden strategiaa 2020–2030, jonka lähtökohta on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja tasoilla.
Mielenterveys on tärkeimpiä asioita elämässä, koska se vaikuttaa koko elämään ja sen kulkuun. Väestön mielenterveys tukee myös koko Suomen menestystä. Siksi hyvinvoinnin ylläpitoon ja henkiseen toimintakykyyn pitää panostaa ihmisen koko elämän ajan kaikissa elämän vaiheissa, opiskelussa ja työssä, arkiympäristöissä ja yhteisöissä. Siksi kunnissa pitää ottaa omaksi tavoitteekseen olla hyvän mielen kunta. Hyvän mielen edistäminen on koko kunnan tehtävä ja tähän kokonaisvaltaiseen ajatteluun tarjoaa apuja Mieli ry, joka on julkaissut mm. Hyvän mielen kunnan tarkistuslistan ja työkalupakin. Kunnan kaikkien toimialojen tulisi tunnistaa roolinsa mielenterveyden edistäjinä ja toimenpiteitä tulee johtaa. Mielenterveyden edistäminen on myös yhteistyökysymys.
Kukaan ei voi tehdä sitä yksin ja siksi vastuut yhdyspintatyölle pitää määritellä. Kunnissa käyttöön näyttöön perustuvia toimintamalleja mielenterveyden edistämiselle. Mielenterveysteot voivat olla kunnissa parhaimmillaan hyvin konkreettisia: Vanhemmuutta tukevia neuvontapalveluita, tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja niiden harjoittelua jo päiväkodissa, haavoittuvien ryhmien tunnistamista, yhteisöön kuulumisen ja harrastamisen mahdollistamista.
Yksilöinä meillä on myös hyvän mielen kansalaisvastuu. Miten kohtaan ja kohtelen lähimmäisen omassa ympäristössäni. Millainen vanhempi, opiskelu- tai työkaveri olen? Miten pidän itsestäni huolta? Välittäminen itsestä ja toisesta on tärkein ja maksuton mielenterveysteko, jolla voi olla yhtä ihmistä ja koko yhteiskuntaa muuttava vaikutus.
Sari Niinistö (KOK) KM, Hyvinvointikuntayhtymän hallituksen pj