Mielipide: Turvallisuus vaatii vahvaa valtiontaloutta

Venäjän oikeuttamaton hyökkäyssota Ukrainassa painaa varjonsa myös uuteen vuoteen. Sodan ajan paluu Eurooppaan mursi turvallisuudentunteen, mutta yhdisti läntisen maailman viime vuoden aikana arvoista tärkeimmän – vapauden – puolesta. Suomi korjasi päättäväisyydellä kurssiaan, karisti suomettumisen rippeet, ja laajalla yhtenäisyydellä päätimme NATO-jäsenyyden hakemisesta. Se oli äänin 188-8 Suomen eduskunnalta historiallinen päätös, joka tallentui mieleen yksittäisistä parlamentaarisen urani hetkistä suurimpana.

Kynnys uhata Suomea voimankäytöllä kohoaa. Jäsenyys avaa myös uusia ovia kansainvälisessä yhteistyössä. Natolle Suomi ja Ruotsi ovat turvallisuutta lisääviä, korkean osaamisen jäsenmaita. Seuraava hallitus hahmottelee ohjelmassaan Nato-Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

Suomalaisten huolet ovat nyt turvallisuuden lisäksi arjen peruskysymyksissä, toimeentulossa. Yhä useamman talous on tiukoilla. Kuukausipalkka, muu tulo tai eläke ei meinaa riittää kallistuneeseen sähköön, ruokaan, bensaan ja nouseviin asuntolainojen korkoihin. Suomalaiset ovat ensiluokkaisesti säästäneet sähköä, mutta raja tulee vastaan, kuinka paljon voidaan vaatia.

Sähkökriisi ja hinnan nousu eivät tulleet yllätyksenä. Oli varoituksia kaikkialla, mekin varoitimme, mutta toimia alettiin valmistella maan johdossa vasta joulukuussa. Eikö ollut herkkyyttä nähdä, että ihmisillä on tiukkaa?

Kansalaisia ja yrityksiäkin on välttämätöntä tulla vastaan tämän talven hädässä, mutta tavalla, joka ei kasvata valtion velkaa kohtuuttomasti. Olkiluoto 3 toimii taas ja tuultakin on riittänyt, vuosi vaihtui jälleen halvemmalla sähköllä. Pitkällä tähtäimellä auttaa vain sähköntuotannon kiireellinen lisääminen. EU:ssa uudistetaan paraikaa sähkömarkkinoiden sääntelyä. Sähkön hinnanmuodostusmallia tulisi uudistaa niin, ettei kallein sähköntuotantomuoto enää jatkossa yksin määrittelisi kaiken sähkön hintaa. Esittämämme malli laskisi sähkön piikkihintoja jopa puoleen nykytasosta.

Lisäksi on kiirehdittävä ydinvoiman lisärakentamista. Emme pääse korkeista sähkönhinnoista eroon, ellemme rakenna huomattavaa määrää lisää säästä riippumatonta sähköntuotantoa. Määrätietoisin toimin Suomi voi tulevaisuudessa saada kilpailuetua edullisesta ja toimitusvarmasta sähköstä.

Alkaneen vuoden ja uuden vaalikauden on tuotava muutos myös talouspolitiikkaan. Nykyisellä velkalinjalla julkinen talous ajautuu kohti haaksirikkoa. Vastuullisesti hoidettu valtiontalous on osa turvallisuuttamme – vain kestävästi hoidetulla taloudella voimme pitää huolta maanpuolustuksemme tarpeista ja pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, joka kannattelee elämän epävarmoina hetkinä.

Suomalaiset ovat viisaita ja ymmärtävät, ettei holtiton velkaantuminen voi enää jatkua. Vyötä laitetaan kireämmälle, mutta kaikesta ei tarvitse luopua: uudistaa voi muutenkin kuin aina velaksi lisärahalla.

Tasavallan presidentin uudenvuoden puheessa oli toivon viesti: Yhdessä toimiva kansa on valtava voima.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja (kok).

Kirjoitus julkaistu myös Etelä-Suomen Sanomissa.