Mielipide: Onnistunut kriisiviestintä alkaa ennakoivasti ennen kriisejä

Suomalaisilla ei tällä hetkellä ole minkäänlaista akuuttia hätää. Meillä on hienosti rakennettu infra ja kansallinen valmius monenmoiseen koetteluun. Korona opetti paljon tulevien pandemioiden varalle, ja meitä kansalaisia on turvaamassa osaavat virkamiehet ja ajattelevat poliitikot sekä maailman parhaat puolustusvoimat ja reserviläiset.

Silti maailmankaikkeudella saattaa olla ihmiskunnan ja jopa maapallon varalle aikamoisia yllätyksiä. Yllätyksiä, joihin on vaikeaa täysin edes varautua ja jotka, vaikka hyvin epätodennäköisiä, eivät kuitenkaan ole täysin poissuljettuja. Paras valmius kohdata normaalia arjenkulkua vaikeuttavia aikoja, on vakaa ja yhteen hiileen puhaltava yhteiskunta. Kansa, jolla on voimavaroja, tietoa ja taitoja selviytyä erilaisista kriiseistä. Kansalaisten resilienssiä voi aina parantaa ja valmiutta eri skenaarioihin kasvattaa.

Kuinka monella suomalaisella mahtaa olla vielä pattereilla toimiva radio sekä paristot radion käyttöä varten? Kuinka moni suomalainen tietää oman väestönsuojansa sijainnin? Tai tietää miten sellaisen esimerkiksi kotimaan matkailua harrastaessaan löytää? Saati mistä löytyy lisäinformaatiota tarvittaessa.

Suomalaisten sietokyky kriisi- ja poikkeustilanteita varten on varsin hyvä verrattuna moneen muuhun sivistyneen länsimaailman maahan. Realismi, harkintakyky ja turhan hötkyilyn välttäminen on meillä verissä. Suurimpaan osaan meistä ei toimi salaliittoteoriat eikä edes aggressiivisen naapurimaamme pelotteluyritykset, disinformaatio tai kiusanteko. Myös meidän viranomaisten ja ennen kaikkea puolustusvoimien taito Suomen ja suomalaisten suojaamiseen on useimpaan verrokkimaahan verrattuna loistava.

Ja koska nyt ei ole hätää, on meillä aika varmistaa suomalaisten ja Kanta-Hämeen asukkaiden varautumistaso huippuunsa. Jokainen meistä hyötyy, kun hoidamme oman kriisinsietokykymme kuntoon. Hyöty on ilmeinen, oli kyse sitten henkilökohtaisesta kriisistä, taikka koko yhteiskuntaa järisyttävästä kriisistä ja poikkeusoloista. Tähän tarvitaan myös hyvinvointialueen ja valtiollisten toimijoiden aktiivisuutta. Tietoa kansalaisille kannattaa jakaa aktiivisesti ennen kuin mitään poikkeavaa tapahtuu – tietysti valtionturvallisuuden sallimissa rajoissa. Kriiseistä selviäminen nopeutuu ja poikkeusolojen vaikutusten määrä rajautuu pienemmäksi, kun ihmiset tietävät jo ennakkoon, miten toimia. Tietoa ja onnistunutta ennakoivaa kriisiviestintää voi verrata esimerkiksi migreeniin otettavana lääkkeenä. Nekin toimivat parhaiten, kun ihminen tunnistaa ja tietää jo ennakoivasta jomotuksesta migreenikohtauksen alkavan ja nauttii tällöin lääkkeensä hyvissä ajoin ennen päänsäryn huippua.

Minna Heinonen-Pesonen

Hämeenlinnan Kokoomusnaiset