Sari Niinistö: Syöpästrategialla yhtenäisempään, vaikuttavampaan hoitoon
Joka kolmas sairastuu syöpään. Siksi siitä puhuminen on meille kaikille jollakin tasolla henkilökohtaista. Samaan aikaan, kun hoidon ja diagnosoinnin tarve kasvaa monella sektorilla, puhutaan mediassa paljon soten rahoituksen ongelmista ja hyvinvointialueiden ahdingosta. Vähemmän puhutaan siitä, mitä pitäisi tehdä että apua tarvitsevat saivat Suomessa yhdenvertaisen kohtelun ja olisimme edelläkävijöitä esimerkiksi syövän hoidossa.
Syövän hoidon osalta on Suomessa otettu edistysaskelia, kun kansallinen syöpästrategia 2026–2035 laadittiin. Se on ensimmäinen kokonaisvaltainen suunnitelma syöpätaakan hallitsemiseksi, yhdenvertaisten hoitojen varmistamiseksi ja ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Syövän hoidossa tulee panostaa nykyistäkin enemmän varhaiseen toteamiseen, seulontojen ja diagnostiikan kehittämiseen. Kun syöpä on todettu, vaikuttava hoito on oltava korkealaatuista asuinpaikasta riippumatta. Kansalliset hoitosuositukset auttavat tässä. Syöpästrategiassa korostetaan myös Suomen mahdollisuuksia edelläkävijäksi syövän ehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa uutta teknologiaa hyödyntämällä.
Strategia ei jalkaudu ilman tekoja. Toteutuminen Suomessa edellyttää asiantuntijoiden, päättäjien ja järjestöjen yhteistyötä. Tanskassa syöpien hoitotulokset olivat Pohjoismaiden huonoimmat 25 vuotta sitten, kertoo Syöpä-lehdessä Tanskan syöpäyhdistyksen pääsihteeri Fisker ( Syöpä 3/2026) Tanskalaiset alkoivat tietoisesti parantaa tilannetta. Diagnostisointia tehostettiin, leikkauksia keskitettiin, kuntoutusta parannettiin ja hoitotulokset paranivat. Kyse ei aina ole sotessa rahasta, vaan viisaammasta tekemisestä. Kuten aina, myös syövän kohdalla varhainen toteaminen ja vaikuttava hoito on usein myös taloudellisempaa ja tehokkaampaa kun pitkälle edenneiden sairauksien hoito.
Suomessa päättäjien sotekeskustelu kulminoituu usein talouteen, rakenteisiin ja toimitiloihin. Se on ymmärrettävää, mutta sisältää myös riskejä. Jos esimerkiksi hyvinvointialueilla halutaan säilyttää kaikki lähipalvelut, se saattaa näyttäytyä asukkaille palveluiden puolustamisena, mutta todellisuudessa voidaan lisätä vain kustannuksia saamatta vaikuttavuutta palveluihin. Palveluiden keskittäminen voi olla myös potilaan etu. Tanskassa Fiskerin mukaan syöpäleikkaukset keskitettiin osana hoidon laadun parantamista. Hän toteaa, että monimutkaisia leikkauksia pitää sairaalassa tehdä vähintään 50 vuodessa, jotta niiden taso säilyy hyvänä. Tanskassa oli 25v. sitten kolme kertaa enemmän esimerkiksi rintasyöpää leikkaavia sairaaloita kuin nyt. Kun leikkaukset keskitettiin, hoitotulokset parantuivat merkittävästi.
Syöpään sairastumisella on aina korkea hinta, taloudellinen ja inhimillinen. On tärkeää puhua hoidon hinnoista ja pyrkiä pitämään ne kohtuullisina yhteiskunnalle ja potilaalle. Vaikuttava ja laadukas syövän hoito on kuitenkin myös kansantaloudellinen panos. Suomessa menehtyy ja jää pois työelämästä edelleen liian moni, joita olisi voitu auttaa varhaisemmalla diagnostiikalla ja yhtenäisillä hoitosuosituksilla. Monille parantumattomasti sairaille syöpäpotilaille on myös tärkeää säilyttää elämänlaatu mahdollisimman pitkään hyvänä. Suomella on varaa olla hyvinvointivaltio ja syövän hoidon mallimaa vain vaikuttaviin ratkaisuihin tukeutumalla.
Kirjoittaja on Lahden kaupunginvaltuutettu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja