Ajankohtaista

Minulta on kysytty useasti miten suhtaudun opiskelijoiden asioihin, erityisesti opintukeen ja tulorajoihin. Olen opiskellut eri vuosikymmenillä ja kokemusta on, viimeksi yliopisto-opinnoista 2017-2021. Nykyinen järjestelmä ei ole kannustava. Opiskelijan pitäisi todella tarkkaan seurata koko ajan paljonko tekee töitä, ettei palkkasumma mene tietyn rajan yli. Järjestelmä on erittäin byrokraattinen ja kannustaa ottamaan tuen ja himmaamaan työntekoa. Jos…

Suomalaiset päättäjät ovat epäonnistuneet. Epäonnistuneet päätökset ovat seuranneet toinen toistaan, vuosikymmenestä toiseen. Päätöksiä ovat hankaloittaneet haasteet ja kriisit niin ilmastoon, talouteen kuin eurooppalaiseen turvallisuuteen liittyen. Suurin kriisi on silti aivan lähellä, jokapäiväisessä arjessamme. Kansamme ikääntyy samalla, kun sen syntyvyys laskee. Palveluiden tarve kasvaa samalla, kun yhteiset varat ehtyvät. Suomalainen hyvinvointivaltio, joka takaa esimerkiksi laadukkaan sairaanhoidon…

Oma Hämeessä on käynnistetty muutosneuvottelut kotihoidon uudelleen organisoimiseksi. Tämä on hyvä asia, sillä kotihoidon palveluiden tilanne on alueellamme haastava. Jos kotihoitoa ei pystytä tuottamaan riittävästi on seurauksena raskaampien palveluiden tarpeen lisääntyminen ja palveluita pystytään tuottamaan entistä pienemmälle joukolle. Merkkejä palvelujärjestelmän kestävyyden vaarantumisesta päivystyksissä ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on jo olemassa. Ns. mitoituslain voimaan tulon jälkeen on…

Suomen entinen vahvuus, koulutettu työvoima, on kovaa vauhtia häviämässä. OECD-maiden vertailussa 25–34-vuotiaiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa Suomi on sijalla 29, Chilen ja Turkin välissä. Edellä ovat niin muut pohjoismaat, kuin Viro, Latvia ja Liettua. Suomen koulutetuimmaksi ikäluokaksi on jäänyt vuonna 1978 syntyneet, sen jälkeen kouluttautuneiden määrä on jatkuvasti laskenut. Korkeakouluopiskelijoista jopa kolmannes ei valmistu edes…

Suomalaiset vanhenevat ja esimerkiksi tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu ja yli 85-vuotiaiden osuus vieläkin enemmän vuoteen 2060 mennessä. Tämän tosiasian edessä on tärkeä pohtia ikäihmisten asumista ja palveluita. Vuonna 2050 minä olen 80-vuotias ja mitä ilmeisimmin tulen tarvitsemaan tukea asumisessa ja sinne tarjottavissa palveluissa. Asumismuodolla, sijainnilla ja esteettömyydellä on suuri merkitys, kun toimintakykyni alenee….

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen tarkoittaa ajatustavan muutosta hyvinvointiyhteiskunnasta vastuuyhteiskunnaksi. Jos tavoitteena on, että suomalaiset ovat maailman tervein ja hyvinvoivin kansa, velaksi eläminen on lopetettava. Palvelut voidaan turvata nyt ja tulevaisuudessa vain kääntämällä velkaantuminen laskuun. Korkomenot syövät yhä suuremman osan valtion budjetista. Pelkästään tämän vuoden koroilla maksettaisiin yli 50 000 lähihoitajan palkat. Ellei velkaantumista taiteta, tärkeiden palveluiden esimerkiksi…

Suomessa tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan länsimaiden kykyä tukea Ukrainan aseistamista. Toimia pitää tehdä niin kotimaassa kuin EU-tasollakin. Imperialistinen diktaattori ei saa kokea pienintäkään voittoa raakalaismaisessa hyökkäyssodassaan. Ukrainaa pitää auttaa päättäväisemmin ja tehokkaammin. Suomen pitää laittaa oma puolustusmateriaalituotanto kansainvälisen tilanteen vaatimaan kuntoon. Esimerkiksi Yhdysvallat on ilmoittanut kuusinkertaistavansa ampumavälinetuotannon.  Pohdiskelu ja puheet eivät riitä, vaan erityisesti imperialistista…

Pisa-tulokset ovat laskeneet Suomessa vuodesta 2006 saakka ja uusimmat vuoden 2022 tulokset julkaistaan joulukuussa 2023. Tulokset eivät varmasti ole kääntynyt nousuun, etenkään koronan jälkeisen oppivajeen vuoksi. Suomi ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, vaan monella sen verrokkimaalla on hyvin samankaltainen tilanne. Kysymys onkin nyt siinä, miten pystymme taittamaan oppimistulosten heikentymisen ja vähentämään digitalisaation aiheuttamia keskittymisvaikeuksia,…