Ajankohtaista

Lahdessa tiistaina kokoontunut Hämeen kokoomuksen piirihallitus asetti viimeisen ehdokkaan vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Puolueella on nyt täysi 14 ehdokkaan lista Hämeessä. Viimeisenä ehdokkaana listalle nousee aikuiskasvatustieteen maisteri Sari Niinistö Lahdesta. Hän toimii tällä hetkellä mm. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana, aluevaltuutettuna sekä aluehallituksen jäsenenä ja Lahden kaupunginvaltuutettuna. Sari Niinistö täydentää hyvin ehdokaslistaamme ja tavoitettamme saada tulevissa eduskuntavaaleissa…

Hämeen Sanomat kirjoitti 3.11. ostopalveluiden hintojen noususta koskien ikäihmisten kotihoitoa Hämeenlinnassa. Artikkeli herätti ihmetystä ja asiaa on syytä avata laajemmin. Kun jutun luki, kävi ilmi, että yksityinen palveluntarjoaja oli tuottanut palvelua tappiollisesti, ja huomattavasti julkista palvelua edullisemmin. ”Puristuksen” jälkeenkin yksityisen tuottama palvelu on 8 euroa edullisempaa kuin julkinen vastaava palvelu, joka ikinen tunti. Sama suhde,…

Oli ilo olla mukana pari viikkoa sitten Lahden Teollisuusseuran ja Perheyritysten liiton järjestämässä paneelikeskustelussa. Aiheet liittyivät yritysten kilpailukykyyn, sukupolven vaihdoksiin, työvoiman saantiin ja akuutteihin kriiseihin energian ja inflaation osalta. Yritysten kilpailukyky ja julkiset menot kulkevat käsikädessä, koska verojen keräämisen ainut syy on rahoittaa julkiset palvelut ja infrastruktuuri. Kuka niitä veroeuroja tuottaa? Valtio haluaa euroja mutta…

Etelä-Hämeen kansallisliitto, nykyinen Hämeen kokoomus ry rekisteröitiin Kokoomuksen ensimmäisenä piirijärjestönä elokuussa v. 1920. Ennen piirin virallista rekisteröintiä oli jo perustettu paikalliset kokoomusyhdistykset, Urjalan ja Tammelan kansallisseurat. Toukokuussa 1920 puoluetoimiston kirjeessä todettiin, että Etelä-Hämeen vaalipiirissä oli perustettu eniten kansallisseuroja koko valtakunnassa. Ensimmäiset kansanedustajat saatiin vuoden 1919 eduskuntavaaleissa. Eduskuntaan nousivat tuolloin professori Hugo Suolahti ja tohtori Artturi…

Jukka Saksi kirjoitti 18.10. Ess avoimen kirjeen aluevaltuutetuille. Hän kehotti meitä vaalimaan yhteishenkeä ja rakentamaan luottamusta vallasta taistelun, toisten syyttelyn ja operatiivisiin sekaantumisen asemasta. Hänen kirjoituksensa sopii mainiosti aluevaltuutetuille, mutta myös muille politiikan kentille. Osallistuin 18.10. Päijät-Hämeen kesäyliopiston 60 v. juhlaluennolle, jossa kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen puhui samoista asioista, hiukan eri kielellä. Hänen…

Aloittavan hyvinvointialueen toimintaympäristö rakentuu kunnista, maakunnasta, valtiosta, yrityksistä, järjestöistä sekä ammatti- ja korkeakouluista. Meitä kaikkia yhdistävät asiakkaat ja asukkaat. Vuonna 2026 yli miljardin yleiskatteisella rahoituspohjalla toimiva Päijät-Hämeen hyvinvointialue on merkittävä maakunnan kehittäjä, työllistäjä, hankkija ja yhteistyökumppani, jonka rooli tulisi yhä vahvemmin hyödyntää osana alueellista elinvoimaa. Mitkä ovat uuden hallinnon tason ja toimijan mukanaan tuomat yhteisen…

Hämeenlinnan tavoiteltava seuraavaan hallitusohjelmaan pääradan kehittämistä – Keskustelu metsäradasta lopetettava Keskustelu nk. metsäradasta ja sen mahdollisista linjauksista pitää päättää mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä suunnitelman ja keskustelun ylläpitäminen hidastaa pääradan kehittämistä ja jättää valtavan määrän ihmisiä epätietoisuuteen ja pelkoon heidän kotiensa, maatilojensa ja mökkiensä kohtalosta. Hämeenlinnan tulee ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi seuraavaan hallitusohjelmaan pääradan kehittämisen. Valtio on…

Hämeenlinnan Kaupunginvaltuuston jäsen kokoomuslainen Sari Rautio on ollut vuodesta 2020 yksi Suomen yhdeksästä Euroopan alueiden komitean jäsenestä. Euroopan alueiden komitea on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous, ja sen jäsenet edustavat EU:n kaikkia 27:ää jäsenvaltiota. Komitean tehtävänä on tuoda alue- ja paikallisviranomaiset mukaan EU:n päätöksentekoprosessiin. Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio kuulevat komiteaa politiikanaloista, jotka vaikuttavat…

Kouluja ja oppimista koskevissa aiheissa yksittäisillä nostoilla saatellaan yleinen keskustelu yksinkertaistavalle tasolle. Kun puhutaan lukiokoulutuksen kehittämisestä, pitäisi ymmärtää puhua muusta kuin ylioppilastutkinnosta. Muutama viikko sitten keskustelu nykyisestä ylioppilastutkinnosta ryöpsäytettiin, ja tätä samaa keskustelua Terhi Säynäjärvikin jatkaa kolumnissaan ”Saisivatko nuoret opiskella elämää, ei kirjoituksia varten?” (ESS 12.10.2022). Toisin kuin Säynäjärvi kolumnissaan toteaa, mielestäni ylioppilastutkinnon määräävä rooli…

Julkisuudessa on nostettu esille aluevaltuutettujen ajankäyttö ja osallistuminen moniportaiseen päätöksentekoon. On hyvä, että verovaroilla toimivaa organisaatiota seurataan myös mediassa. Esille on noussut muutaman valtuutetun poissaolot ja toisaalta esteellisyydet. Esteellisyydet eivät tässä ylimenokaudessa ole olennaisia, sillä ne liittyvät lähinnä peruskuntien omaisuuden luovutuksiin ja siirtoihin aluehallinnolle.  Tämä on tilapäinen ilmiö, joka on hoidettu tarvittaessa varajäsen järjestelmällä ilman ongelmia. On luonnollista, että uudessa vaaleilla valitussa…