Mielipide: Työttömyys on uhka hyvinvoinnille ja terveydelle
Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä paljon. Eräs merkittävä ja huomiota vaativa tekijä on työttömyys. Sen haitallisista vaikutuksista on runsaasti tutkimustietoa niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta. Tämän tiedon pohjalta on mahdollista lisätä panostusta työttömien sosiaaliseen hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen.
Kesäkuun työllisyyskatsauksen mukaan, verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen, työttömyys on kasvanut Päijät-Hämeen kaikissa kunnissa Hartolaa lukuun ottamatta. Suhteellisesti eniten työttömyys kasvoi Kärkölässä, Hollolassa, sekä Lahdessa ja Heinolassa. Katsauksen mukaan Päijät-Hämeen kuntien työllisyyspalveluissa oli kesäkuussa yli 13 600 työtöntä työnhakijaa. Kasvua oli vuodentakaiseen 16 % ja edelliskuuhun 6 %. Työttömyyden merkittävää mittakaavaa kuvaa se, että Päijät-Hämeessä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli kesäkuussa 14,7 %. Valitettavasti heinäkuun luvut osoittavat työttömyyden lisääntyneen vielä edelliskuusta. Näiden merkittävän korkeiden lukujen takana on runsaasti inhimillisiä asioita, jotka vaativat huomiota.
Työttömyys ja sen monenlaiset haitalliset vaikutukset koskevat suurta joukkoa ihmisiä perheineen. Vaikutukset usein korostuvat työttömyyden pitkittyessä. Toimeentulon heikkenemisen ohella työttömyyteen liittyy aseman ja arvostuksen heikkeneminen. Vaikutukset heijastuvat myös osallisuuden kokemiseen ja yhteisöllisyyden tunteeseen. Työttömän nuoren kohdalla vaikutuksia voi tulla myös yhteiskunnallisen roolin kehittymiseen. Tällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Terveydellisinä vaikutuksina on laajoissa tutkimuksissa todettu työttömillä esiintyvän mielenterveyteen liittyviä ongelmia työssä käyviä enemmän. Heillä on myös muutoksia alkoholinkäytössä. Yleisimpiä terveysvaikutuksia ovat stressireaktiot, psyykkinen ja fyysinen oireilu ja heikentyneeksi koettu yleinen terveydentila. Myös ahdistuneisuus, unihäiriöt ja masennus lisääntyvät. Vaikutusten kirjo on laaja ja tutkimustietoa niistä on ollut runsaasti jo pitkään.
Luonnollisesti yllä mainittuihin vaikutuksiin tulee kyetä vastaamaan asianmukaisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Mutta paljon muitakin erilaisia toimenpiteitä tarvitaan, etenkin ennalta ehkäiseviä toimia. Tärkeää on tukea eri tavoin hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä myös työttömyyden aikana. Työkyvyn ylläpito ja monenlainen sosiaalinen tuki työttömyyden aikana ovat tärkeitä.
Työttömyyden hoitoon tarvitaan laajaa eri tahojen yhteistä toimintaa. Luonnollisesti tarvitaan vahvaa panostusta työllisyyden parantamiseksi. Samalla ponnisteluja hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten säilymiseksi työttömyysjakson aikana ja sen jälkeen on välttämätöntä tehostaa. Uusia toimintamuotoja ja oikein kohdennettuja palveluja pitää kehittää ja uskaltaa ottaa käyttöön vaikeankin taloustilanteen vallitessa. Etenkin silloin, jotta ei menetetä arvokkaita inhimillisiä voimavaroja, jota kohta taas tarvitaan.
Työttömyys aiheuttaa inhimillisesti katsoen liian suuren riskin pitempiaikaiselle hyvinvoinnin heikkenemiselle ja hyvän terveyden menetykselle. Perusteet sen torjumiseksi ovat hyvät.
Pentti Lampi
Lääkintöneuvos
Hollolan kunnanvaltuutettu (kok)
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen
Päijät-Hämeen työllisyysalueen työllisyyslautakunnan puheenjohtaja
