Mielipide: Kansainväliset opiskelijat ovat Lahden ja Päijät-Hämeen elinvoiman avain – mutta vain jos he jäävät
Olen osallistunut viime viikolla kahteen aluekehittäjä MDI:n tilaisuuteen, joissa pureuduttiin maahanmuuttoon ja erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden juurruttamiseen kuntiin. Näistä keskusteluista jäi selväksi yksi asia: Lahden ja Päijät-Hämeen tulevaisuus riippuu siitä, miten onnistumme pitämään kiinni tänne muuttaneista osaajista.
Päijät-Hämeen väestöennuste näyttää karua kuvaa – maakunta kutistuu rajusti, ja Lahdenkin väkiluku kääntyy laskuun 2040-luvulla. Tässä tilanteessa LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat ovat meille mahdollisuus, johon on pakko tarttua. Lahdessa on Suomen nuorin yliopisto ja sen opiskelijoista jopa 40 % tulee ulkomailta. Jos he lähtevät valmistumisen jälkeen muualle, menetämme paitsi väestöä myös juuri ne nuoret, koulutetut ja motivoituneet ihmiset, joita tämä seutu tarvitsee.
On tärkeää muistaa, että kansainvälisiä opiskelijoita on myös ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa, esimerkiksi Koulutuskeskus Salpauksessa. Nämä opiskelijat valmistuvat suoraan teollisuuden ja palvelualojen käytännön tehtäviin ja heidän osaamisellaan on iso merkitys paitsi yritysten työvoimapulaan vastaamisessa myös seudun teollisuusyritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä.
Juurruttaminen ei tapahdu itsestään. Työ on ratkaiseva tekijä, mutta pelkkä työpaikka ei riitä. MDI:n mukaan työllistymisessä verkostot ja kontaktit painavat jopa enemmän kuin suomen kielen taito. Meidän on siis rakennettava yritysten, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden yhteisiä malleja, joissa opiskelijat pääsevät tekemään harjoitteluja, opinnäytetöitä ja projekteja paikallisiin yrityksiin. Tämä ei ole pelkkää ”kivaa ekstraa”, vaan tiukkaa elinvoimapolitiikkaa.
Asuminen on toinen avaintekijä. Tarvitsemme järkevää asuntopolitiikkaa, jossa roolia on sekä julkisella että erityisesti yksityisellä sektorilla. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan niin yksin muuttaville opiskelijoille kuin perheille. Yhä useampi opiskelija muuttaa Lahden seudulle korkeasti koulutetun puolison ja lastensa kanssa, mikä tarkoittaa, että myös puolisot ovat voimavara työmarkkinoilla.
Lapsille varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita on tarjottava siten, että arki on turvallista ja suomen kieli tarttuu. Lahdessa kansainvälisten asukkaiden palvelemiseen on panostettu esimerkiksi International House Lahden avulla, mutta panostuksia on lisättävä kaikissa organisaatioissa.
Juuri nyt suhdanteet ovat heikot ja työpaikkojen löytäminen on hankalaa ihan kaikille. Tämä ei kuitenkaan ole syy jäädä odottamaan parempia aikoja, vaan hetki, jolloin rakenteita pitää muokata. Tarvitsemme valmiit verkostot, yhteistyömallit ja palvelut siihen hetkeen, kun talous lähtee nousuun ja kilpailu osaajista kiristyy. Silloin voittavat ne maat, kaupungit ja seudut, jotka pystyvät tarjoamaan houkuttelevan kokonaisuuden – työn, asumisen ja hyvän arjen koko perheelle.
Kuva väestön ikäpyramideista kertoo karun totuuden: suomalaiset ikääntyvät vauhdilla, mutta maahanmuuttajat ja kansainväliset opiskelijat ovat ihanneiässä. MDI:n tilannekuvan mukaan jopa 73 % Lahden ulkomailta saamasta muuttovoitosta on alle 35-vuotiaita – ja Lahden vieraskielisten määrä on kasvanut yli 50 % vuodesta 2018. Tämä on väestöryhmä, joka voi pitää kaupungin ja hyvinvointivaltion elinvoimaisena seuraavat vuosikymmenet.
Nyt on meidän päätettävä, onko Lahden seutu heille vain välipysäkki vai kaupunki, johon kannattaa jäädä rakentamaan omaa ja koko seudun tulevaisuutta.
Milla Bruneau
Lahden kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja, Elinvoima- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja (kok.)