Blogivieras Pirjo Mäljä: Puhutaan asiaa

Kuuntelemisen taito on tärkeämpää kuin koskaan

Siihen on syynsä, että meillä on kaksi korvaa, mutta vain yksi suu. Vanha viisaus on edelleen ajankohtainen. Kun seuraa tämän päivän poliittista keskustelua, niin eduskunnassa, mediassa kuin somessakin, huomaa nopeasti, että puhumisen ja kuuntelemisen tasapaino on usein hukassa. Puhumme paljon, mutta kuuntelemmeko? Ja ennen kaikkea, ymmärrämmekö, mitä toinen yrittää sanoa?

Viestintä on tulkintaa

Viestintä on vaikea laji. Jokainen meistä tulkitsee kuulemaansa kokemustensa, arvojensa ja tunteidensa kautta. Sama sana tai lausahdus voi merkitä puhujalle yhtä ja kuulijalle aivan toista. Yhdelle jokin ilmaus on neutraali, toiselle se on täynnä latausta ja historiaa. Siksi väärinymmärrykset syntyvät helposti ja paisuvat joskus tarpeettomiksi vastakkainasetteluiksi.

Jos viesti tuntuu omien arvojen vastaiselta, reagoimme usein nopeasti ja tunteella. Mutta mitä tapahtuisi, jos pysähtyisimme hetkeksi ennen kuin ärsyynnymme tai loukkaannumme ja kysyisimmekin itseltämme, mitä toinen oikeastaan tarkoitti? Mikä on hänen taustansa, kokemuksensa tai huolensa? Usein huomaisimme, että viestin takana on jokin näkökulma, jota emme itse ole tulleet ajatelleeksi.

Kuunteleminen ei ole sama kuin hyväksyminen

Kuuleminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Kuuleminen on automaattista – sanat tavoittavat meidät, halusimme tai emme. Kuunteleminen sen sijaan on aktiivinen valinta. Se vaatii keskittymistä, avoimuutta ja halua ymmärtää. Kuunteleminen ei tarkoita sitä, että pitäisi muuttaa mielipidettään tai hyväksyä kaikki kuulemansa. Se tarkoittaa sitä, että antaa toiselle mahdollisuuden tulla ymmärretyksi.

Rakentavassa keskustelussa eivät kaikki ole samaa mieltä. Olennaista on, että eri näkökulmat voivat kohdata ilman, että kumpikaan osapuoli kokee tulevansa mitätöidyksi. Kuunteleminen on ajatusten kohtaamisen perusta.

Ärsykkeiden keskellä keskittyminen on haastavaa

Elämme maailmassa, jossa ärsykkeitä tulee taukoamatta joka puolelta. Puhelin piippaa, uutisvirta päivittyy, keskustelut ympärillämme jatkuvat, ja samaan aikaan yritämme keskittyä siihen, mitä toinen sanoo. Ei ole ihme, että kuunteleminen on vaikeaa. Se vaatii tietoista harjoittelemista.

Kun ärsykkeitä on liikaa, aivomme alkavat oikoa mutkia. Reagoimme nopeammin, pinnallisemmin ja herkemmin. Silloin väärinymmärrykset lisääntyvät ja keskustelut kärjistyvät. Juuri siksi kuuntelemisen taito on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Meidän pitäisi puhua vähemmän ja kuunnella toisiamme tarkemmin ja enemmän. Ei siksi, että oma mielipiteemme olisi vähemmän tärkeä, vaan siksi, että yhteisymmärrys syntyy vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus alkaa siitä, että annamme toiselle tilaa tulla kuulluksi. Kuunteleminen on vahvuus, joka rakentaa luottamusta ja vähentää vastakkainasettelua.

Kirjoittaja on Hämeen Kokoomuksen toiminnanjohtaja