Blogivieras Sari Rautio: Turvallisuus rakentuu yhdessä
Maanantaina oli mitä mainioin päivä Hämeessä! Saimme vieraaksemme puolustusministeri Antti Häkkäsen, ja häntä emännöi oma sosiaaliturvaministerimme Sanni. Samana aamuna julkaistiin myös oma ehdokkuuteni kesän puoluekokoukseen, joten pääsin myös Hämeenlinnan tilaisuudessa ääneen kirpaisevan ajankohtaisesta aiheesta, puolustuksesta ja kokonaisturvallisuudesta. Niin puolustus kuin kilpailukyky ovat välttämättömiä Euroopan itsenäisyydelle, ja sitä kautta myös Suomen suvereniteetille.
Vuosi takaperin päätettiin vahvistaa EU:n yhteistä puolustusta, ja sen jälkeen moni kokonaisturvallisuuttamme rakentava asia on edennyt ripeämmin kuin uskottiinkaan. Meidän suomalaisten osalta maanpuolustuskyky, ja -tahto on Euroopan vahvinta, ja muuttuneessa turvallisuustilanteessa meidän mallimme kiinnostaa, ja meiltä halutaan oppia. Presidentti Niinistö teki vuonna 2024 erinomaisen raportin Suomen kokonaisturvallisuusmallin opit ja rajoitteet (linkki https://fiia.fi/julkaisu/niiniston-varautumisraportti-eulle) jota luetaan nyt joka puolella, ja joka kiinnostaa laajasti.
Suomen malli on paljon muutakin kuin tuiki tärkeät yleinen varusmiespalvelus ja vahvat puolustusvoimat. Kun keskustelen eurooppalaisten kollegojeni kanssa huomaan, että esimerkiksi väestönsuojat tai niinsanottu 72 tunnin varautuminen eivät todellakaan ole arkipäivää joka maassa. Siksi näen että perinteisen puolustusteollisuuden vahvistumisen lisäksi meillä on uusia yhteistyömahdollisuuksia hyvin monella eri saralla. Esimerkiksi täältä Hämeestä, Riihimäeltä lähtöisin olevalla Define- hankkeella on tavoitteena lisätä julkisen ja yksityisten välistä yhteistyötä ja yritysten liiketoimintaa sekä tietysti vahvistaa myös Suomen maanpuolustuskykyä ja kansalaisten kokonaisturvallisuutta. Hankkeen kautta on syntynyt kokeilumahdollisuuksia ja uusia liiketoimintamalleja, kaksoiskäyttöideoita, sekä kokonaan uusia yrityksiä. Eli siis sitä elinvoimaa, työtä, jota Suomi totta vie tarvitsee.
Kokonaisturvallisuus on myös tunne. Monimutkainen, nopeasti muuttuva ja kaoottinen maailma voi tuoda tunteen, että on yhä vaikeampaa vaikuttaa omaan elämään. Silloin luottamus omaan tulevaisuuteen ja toisiin ihmisiin vähenee. Tuore nuorisobarometri kertoo karua kieltään, miten tämä näköalattomuuden tunne voi aiheuttaa seurauksia pitkälle tulevaisuuteen. Irrallisuuden tunne voi eristää yhteisöistä ja ryhmistä ja aiheuttaa yhteenkuuluvuuden etsimistä ääriryhmistä, ja sitä kautta heikentää myös yhteistä turvallisuuttamme.
Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan, sanotaan. Mutta muutakin rauhan ja turvallisuuden työtä tarvitaan. Ukrainan jälleenrakentamista suunnitellaan ja tehdään jo monin keinoin, vaikka sotatoimet ovat vielä menossa. Yksi oiva keino paikallistasolla ihmisten tulevaisuuden tukemiseen on uudenlainen ystävyyskaupunkityö, johon useat kaupungit ovat sitoutuneet myös Suomessa. Tässä rauhantyössä voimme kaikki auttaa, kukin omassa yhteisössämme. Myös puolustusministeri nosti esiin sivistyksen ja koulutuksen merkityksen, sekä vahvan yhteisen puolustustahdon.
Me kaikki haluamme kuulua yhteisöön – ystäviin, perheeseen, kouluun, joukkueeseen, kotikuntaan. Yhteenkuuluvuus vahvistaa elämänhallintaa ja sitä kautta osallisuus ja turvallisuuden tunne vahvistuu. Luottamuksen rakentumiseen ihmisten välille kannattaa panostaa, ihan arjen askareissa, ja kohtaamisissa. Luottamusta rakennetaan arvostuksella ja pyrkimyksellä ymmärtää toisia. Luottamus, toivo ja usko tulevaisuuteen ovat keskeisiä resilienssin eli muutoskestävyyden kehittymisen tekijöitä. Tähän voimme vaikuttaa politiikalla, mutta meidän jokaisen omat valinnat vaikuttavat. Rakennetaan siis yhdessä rauhaa, hyvinvointia ja vaurautta, varautuen viisaasti.
Kirjoittaja on EU:n alueiden komitean jäsen ja EPP-ryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Hämeenlinnassa sekä aluevaltuutettu Kanta-Hämeessä