Blogivieras Juha Aalto: Desimaalitutkimuksia

Mitä yhteistä on esimerkiksi ilmastonmuutos-, vanhustenhoito- tai eriarvoistumiskeskusteluilla – no desimaalit! Suomen päästöt ovat vain 0,1 prosenttia maailman päästöistä, hoitajamitoitus on saatava vallitsevasta noin 0,6 hoitajasta 0,7 hoitajaan, vuoden 2023 Gini-kerroin on 0,7 prosenttia korkeampi kuin 2022…

Näiden lukujen esittely kertoo poliitikkojen, toimittajien ja muiden vaikuttajien tavasta yksinkertaistaa erittäin monimutkaisia kysymyksiä muutamaan tunnuslukuun. Mikä sitten kansalaisia askarruttaa oikeasti? Viimeisimmän Eurobarometer-tutkimuksen mukaan eniten EU-kansalaisia huolestuttaa elinkustannusten nousu, kun taas meitä suomalaisia huolestuttaa puolustus ja turvallisuus. Takavuosien huolenaihe ilmastonmuutos on pudonnut sijalle neljä. Viime viikkojen puhtaasti kotimaisissa kyselyissä ovat korostuneet huoli nuorten tulevaisuudesta, eriarvoisuuden lisääntymisestä sekä vanhusten hoidosta. Media on tähän osaltaan syyllinen. Mistä kirjoitetaan – siitä toki puhutaan.

Miten näiden asioiden saamaa julkisuutta tulisi peilata poliittisten mielipidekyselyiden valossa? Arvioita voi tehdä kolmen eri tutkimustyypin mukaan.

1.Kannatuskyselyt

Puoluekannatuskyselyt ovat politiikkaa seuraaville peruskauraa. Ne ovat päivän uutisperhoja, jotka eivät 2-3 päivää pidempää elä eivätkä välttämättä ennusta tulevaa vaalimenestystä, vaikka ne haluttaisiin yhdistää kansalaiskeskusteluun. Toki puoluetoimistoissa vastoin julkisuudessa annettuja kommentteja, näitä tutkitaan vaalien lähestyessä pelonsekaisin tuntein, koska ennusteilla on paha tapa toteuttaa itseään, etenkin median tarttuessa johonkin ylä- tai alakierteeseen. Kannatusmittauksista löytyy paljon hyvää lisätietoa mm. YLEn verkkosivuilta.

2. Puolueiden imago-kyselyt

Nämä kyselyt avaavat laajemmin pari kertaa vuodessa puolueiden profiilin. Tulokset kertovat enemmän kunkin puolueen ”kovaan tallatusta” kannatuksesta ja heikkouksista ja siitä miten puolueen johto on onnistunut politiikassaan suuren yleisön silmissä. Myös piilevästä kannatuksesta kertova tulos – voisi äänestää kyseistä puoluetta – on suoraa kannatusta mielenkiintoisempi lukuarvo. Huvittavaa sinänsä on tämän puolueiden tilaaman ”luottamuksellisen” tutkimuksen tulosten vuoto aina medialle heti tutkimuksen valmistuttua.

3. Henkilökyselyt

Näillä erilaisilla ministerien ja kärkipolitikkojen onnistumiskyselyillä myydään iltapäivälehtien viikonloppunumeroita sekä luodaan taustaa henkilöspekulaatioille. Kenet puolue asettaa ministeritehtävään, kuka menestyy puoluekokouksessa,. kenen kanssa yhteistyö toimii? Näistä päättävät kuitenkin puolueiden eri johtoelimet – ei kansa. Korkea äänimäärä vaaleissa ei ole määräävä vaan moni muu tekijä kuten kansanedustajan vaalipiiri, toiminta puolueessa tai jopa puoluejohdon näkemykset ja lupaukset ratkaisevat.

Mihin asioihin meidän tulee kiinnittää huomiota mielipide- ja kannatustutkimuksia seuratessamme? Tässä lyhyt muistilista mahdollisista virhelähteistä. Otos, eli miten vastaajat on poimittu, on kaiken a ja o. Onko otos riittävän iso eli vähintään 1000 vastausta? Miten ja koska otos on rakennettu ? Myös tiedonkeruumenetelmissä on eroja. Valitettavan usein yhdistellään satunnaisotannalla ja nettipaneelissa saatuja tuloksia. Ja älä välitä virhemarginaalivähättelystä. Karkeasti 90% tutkimusosumista menee keskelle lähelle ilmoitettua tulosta kun taas marginaalin reunoille tilastotieteen mukaan osuisi vain muutama prosentti tuloksista.

Tulosten uutisoinnissa syyllistytään usein yli-analyyseihin. Tuloksia selitellään ilmiöillä ja tapahtumilla, joita tutkimuksessa ei ole edes kysytty tai kysely on tehty osin ennen uusinta uutiskohua. Dramatiikkaa halutaan useasti lisätä kertomalla epävarmoista äänestäjistä tai ei-kantaansa kertoneista vastaajista. Toki äänestysaktiivisuus on tärkeä tekijä, mutta vaalipäivänä lasketaan vain annetut äänet. Silloin monen viimeisen edustajan paikan saattaa ratkaista puoleen tuloksen viimeinen desimaali.

Kirjoittaja on Orimattilassa kaupunginvaltuutettu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vara-aluevaltuutettu