Mielipide: Kaikki resurssit käyttöön asiakkaiden parhaaksi
Hallituksen esitys yli 65 -vuotiaiden lääkärikäyntien toteuttamisesta Kela-korvausta hyödyntäen julkisen palvelun asiakasmaksulla on tervetullut uusi avaus. Vaikka kansalaiskyselyissä valtaosa suomalaisista toivoo valinnanvapauden laajentamista, on julkisessa keskustelussa edelleen negatiivinen suhtautuminen terveydenhuollon valinnanvapautta kohtaan. Mörköjä nähdään sielläkin missä niitä ei ole. Asiakasvalinta on myös terveydenhuollossa tehokas laadun ajuri, jos vain valinnan mahdollisuus sallitaan.
Kela -korvauksia maksettiin lääkärissäkäyntien osalta 2023 yhteensä 30,9 meur (lähde Kelatarjotin.fi). Tämä on vain murto-osa kaikista sairausvakuutuslain mukaisista korvauksista. Valtaosa kokonaisuudesta on lääkekorvauksia (1791,7). Lääkärissäkäynnin korvauksia sai 26 % suomalaisista eli 1,5 miljoonaa kansalaista.
Istuva hallitus on varannut koko hallituskaudelle Kelan korvattaviin lääkärissäkäynteihin yhteensä 335 meur. Kokeilu lisää valtion menoja noin 43 meur vuodessa (kokonaiskustannukset 83 meur ja siitä valtion rahoitusosuus 43 meur).
Kokeilun valtion rahoitusosuuden (43 meur) suhteuttaminen terveydenhuollon julkisiin menoihin (yli 10 mrd euroa) osoittaa, että kokeilu ei tule siirtämään ”satoja miljoonia yksityisten terveysjättien taskuihin”, kuten oppositio on viime päivinä vahvasti väittänyt. Kyse ei ole myöskään ”yritysten tukemisesta”. Kelan etuudet ovat asiakkaan etuuksia ja yrityksille korvataan vain palvelutuotannon kustannuksia.
Hallituksen esittää yksityisille lääkärissäkäynneille fyysisen vastaanottokäynnin osalta 100 euron hintakattoa. Valtiovarainministeriö arvioi yksikkökustannushankkeen yhteydessä joulukuussa 2024, että käynti julkisessa perusterveydenhuollossa maksoi 113 euroa/ 20 minuuttia ilman laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia vuoden 2023 hintatasossa. Hallituksen esittämä hintakatto on siis veronmaksajien näkökulmasta merkittävän edullinen.
Kokeilussa annettaisiin yli 65 -vuotiaille lääkärin palveluita tarvitseville mahdollisuus käyttää halutessaan samaa yksityistä lääkäriä maksimissaan kolme kertaa vuodessa. Myös käynteihin liittyvät perustutkimukset korvattaisiin omavastuun ylittävältä osalta. Tämä lisää asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin palveluihinsa ja vähentää painetta julkista järjestelmää kohtaan. Kokeilun rajaaminen yli 65 -vuotiaisiin on perusteltu, koska eläkkeensaajat maksavat suurempaa sairausvakuutusmaksua kuin palkansaajat. Yksityisillä lääkäripalveluyrityksillä ei ole arvion mukaan tarvetta rekrytoida lisähenkilöstöä määräaikaisen kokeilun vuoksi. Merkittävä henkilöstösiirtymää julkiselta yksityiselle ei ole ennakoitavissa.
Olemassa olevien resurssien käytön tehostaminen on paras tapa lisätä toiminnan tuottavuutta niin terveydenhuollossa kuin muillakin aloilla. Tämän kokeilun toteuttaminen hallituksen esityksen mukaisesti on sekä yhteiskunnan että asiakkaan etu.
Aino Närkki, aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen