Blogivieras Venla Kalmi: Työ ja koulutustason nosto ovat parhaita lääkkeitä lapsiperheköyhyyteen

Lapsiperheköyhyys on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä kysymyksistä. Siinä ei ole kyse pelkistä tilastoista vaan arjesta, turvasta ja tulevaisuudesta. Köyhyyden ehkäisy on aikuisten vastuulla, koska lapset eivät voi itse vaikuttaa tilanteeseensa.

Suomessa lapsiperheköyhyys on OECD-maiden pienintä, mutta ongelma on silti todellinen. Määritelmästä riippuen noin reilu 12 prosenttia suomalaislapsista elää köyhissä perheissä. Jos tätä vertaa globaaliin tilanteeseen, ero on suuri. Suomessa noin yksi kymmenestä lapsesta elää köyhyydessä, Mosambikissa vastaavasta joukosta jopa kahdeksan, eikä köyhyyden määritelmäkään ole sama. Suomeen syntyminen on siis monella tavalla etuoikeus, mutta se ei poista velvollisuutta huolehtia niistä, jotka eivät ole yhtä onnekkaita.

Köyhyyden taustalla on usein vanhemman sairastuminen, ero tai työttömyys. Itlan arvion mukaan jopa kahdeksan prosenttia toimeentulotuelle siirtymisistä voitaisiin välttää, jos yksikään perhe ei eroaisi. Siksi on tärkeää pohtia, miten perheitä voidaan tukea ennen suhteen kriisiytymistä ja taloudelliseen ahdinkoon päätymistä.

Sairastumisia ei voida estää, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on silti merkityksellistä. Hyvinvointialueilla ja kunnissa etsitään jatkuvasti uusia keinoja vahvistaa terveyttä ja ehkäistä sairauksia. Jokainen voi tähän vaikuttaa myös omilla valinnoillaan. Riittävä uni, monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikkuminen ovat peruspilareita, joissa monilla aikuisillakin on vielä vahvistamisen varaa.

Työllisyyden tukemiseen on paljon konkreettisia keinoja, ja niitä on tällä hallituskaudella edistetty. Kasvua ja investointeja vahvistavat toimet luovat työpaikkoja yksityiselle sektorille. Talousuutiset ovat olleet rohkaisevia, sillä Suomen talous kasvaa tällä hetkellä nopeimmin Euroopassa. Työpaikat syntyvät viiveellä, mutta näkymät ovat lupaavat.

Köyhyyden juurisyihin voidaan vaikuttaa myös koulutuksen kautta. Matala koulutustaso lisää riskiä päätyä köyhyyteen, joten varhainen tuki oppimiseen ja mielen hyvinvointiin on välttämätöntä. Kouluissa tukea tulee kohdistaa erityisesti niille, jotka eivät saa sitä kotoa.

Olen huolissani nuorista aikuisista, jotka kamppailevat työttömyyden ja mielenterveyden haasteiden kanssa. He ovat tulevia vanhempia, ja arjen hallinta on vaikeaa, jos oma elämä on kriisissä. Perhekoordinaattorit ja muut jalkautuvat palvelut ovat tärkeä osa tätä työtä. Lapsiperheköyhyys ei aina näy ulospäin, mutta sen vaikutukset ovat syviä. Siksi jokainen meistä voi olla osa ratkaisua. Ystävien ja perheiden tukeminen, läsnäolo ja yhteisöllisyyden vahvistaminen vähentävät yksinäisyyttä ja luovat turvaa.

Lapsiperheköyhyys onkin ennen kaikkea inhimillinen ongelma. Suomessa moni lapsi saa kasvaa vakaudessa, mutta liian moni jää sen ulkopuolelle. Kun ymmärrämme syyt ja vaikutukset, voimme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus hyvään elämään.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu Heinolassa, aluevaltuutetta Päijät-Hämeessä ja eduskuntavaaliehdokas