Uutiset

Marraskuun lopun omaishoitajien viikolla juhlittiin yli miljoonaa omaishoitajaa. Suurin osa läheisiään auttavista on yli 65 -vuotiaita ja tekee työtään ilman korvausta. Omaishoitajat jos ketkä ovat juhlansa ansainneet! Omaishoidon järjestämisvastuu siirtyy vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Samalla siirtyvät myös kuntien tekemät omaishoidon toimeksiantosopimukset. Niitä on koko maassa reilut 50 000 ja Hämeessä noin 3 000. Hallinnollisen siirron myötä on keskusteluun…

Mitä tapahtuu ruuan hinnalle ja miksi? Maanviljelyssä eli ruuan alkutuotannossa Suomessa on tapahtunut merkittävä määrä muutoksia viime vuosikymmeninä.   Liittyminen EU:n jäseneksi 1995 oli iso muutos maataloussektorille. Tuottajahinnat putosivat merkittävästi ja kompensaatio noin puolittuneille hinnoille oli tukijärjestelmän luonti koko EU:n alueelle. Tukijärjestelmä toi mukanaan merkittävän määrän byrokratiaa ja valvontaa, sekä muutti toiminnan luonnetta. Tukipolitiikkaa on vuosien varrella…

Hoitajapula ei kosketa ainoastaan erikoissairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa. Yhä suurempi joukko sairaanhoitajista ja erityisesti lähihoitajista työskentelee sosiaali-alalla esimerkiksi kotihoidossa, ikääntyneiden asumispalveluissa ja vammaisille henkilöille järjestetyissä palveluissa. Vuosikausia on julkisuudessa puhuttu ”riittävästä määrästä käsipareja” näissä tehtävissä. Mielestäni mitkä tahansa käsiparit eivät riitä. Palvelujen turvaaminen uusilla hyvinvointialueilla edellyttää, että sosiaali- ja terveysalalla on hyvin koulutettu ja osaava…

Suomalainen metsänomistuksen perusta lepää vastuullisen perhemetsätalouden harteilla. Metsävaramme ovat kasvaneet nykyiselleen hyvän metsänhoidon ansiosta. Metsät tuottavat joka vuosi kansantalouteemme lähes 6 miljardin vakaan tuoton tarjoamalla raaka-ainetta, työtä ja toimeentuloa. Metsän terveydelliset vaikutukset on kiistatta osoitettu ja nämä vaikutukset eivät sisälly tähän tuottolaskelmaan. Metsänomistajan oikeus päättää omasta varallisuudestaan on nyt vaakalaudalla. Eurooppalaisessa keskustelussa esitetään huomattavan laajaa…

Suomalaisilla ei tällä hetkellä ole minkäänlaista akuuttia hätää. Meillä on hienosti rakennettu infra ja kansallinen valmius monenmoiseen koetteluun. Korona opetti paljon tulevien pandemioiden varalle, ja meitä kansalaisia on turvaamassa osaavat virkamiehet ja ajattelevat poliitikot sekä maailman parhaat puolustusvoimat ja reserviläiset. Silti maailmankaikkeudella saattaa olla ihmiskunnan ja jopa maapallon varalle aikamoisia yllätyksiä. Yllätyksiä, joihin on vaikeaa…

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen sivistysraportin mukaan (esim. HS 12.1.) oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti. Oppimistuloksia on vertailtu kansainvälisesti ja todettu, että myös sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot ovat hälyyttävän korkealla. Raportti arvailee syitä oppimistulosten laskuun: koulutuksen rahoitus on vähentynyt, yleinen koulutustaso on laskenut, lukutottumukset ovat muuttuneet, opettajapula on kasvanut, opetushenkilöstön ammattikunnan arvostus on turhan…

Minulta on kysytty useasti miten suhtaudun opiskelijoiden asioihin, erityisesti opintukeen ja tulorajoihin. Olen opiskellut eri vuosikymmenillä ja kokemusta on, viimeksi yliopisto-opinnoista 2017-2021. Nykyinen järjestelmä ei ole kannustava. Opiskelijan pitäisi todella tarkkaan seurata koko ajan paljonko tekee töitä, ettei palkkasumma mene tietyn rajan yli. Järjestelmä on erittäin byrokraattinen ja kannustaa ottamaan tuen ja himmaamaan työntekoa. Jos…

Tietoa ja näyttöä on siitä, että osallisuutta edistämällä ja vahvistamalla voidaan vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Osallisuutta vahvistavia tekijöitä ovat muun muassa kuulluksi tuleminen, yksilöllisten toimintavalmiuksien parantaminen, palvelujen saatavuus ja kohtuullinen hinta, hyvä tiedottaminen, työssäkäynti ja riittävät tulot. Myös kokoontumispaikkoja järjestämällä ja vapaaehtoistyöllä on mahdollista edistää osallisuutta. Toisaalta on osoitettavissa muun muassa, että riittämätön tiedottaminen,…

Julkisuudessa on nostettu esille aluevaltuutettujen ajankäyttö ja osallistuminen moniportaiseen päätöksentekoon. On hyvä, että verovaroilla toimivaa organisaatiota seurataan myös mediassa. Esille on noussut muutaman valtuutetun poissaolot ja toisaalta esteellisyydet. Esteellisyydet eivät tässä ylimenokaudessa ole olennaisia, sillä ne liittyvät lähinnä peruskuntien omaisuuden luovutuksiin ja siirtoihin aluehallinnolle.  Tämä on tilapäinen ilmiö, joka on hoidettu tarvittaessa varajäsen järjestelmällä ilman ongelmia. On luonnollista, että uudessa vaaleilla valitussa…

Pisa-tulokset ovat laskeneet Suomessa vuodesta 2006 saakka ja uusimmat vuoden 2022 tulokset julkaistaan joulukuussa 2023. Tulokset eivät varmasti ole kääntynyt nousuun, etenkään koronan jälkeisen oppivajeen vuoksi. Suomi ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, vaan monella sen verrokkimaalla on hyvin samankaltainen tilanne. Kysymys onkin nyt siinä, miten pystymme taittamaan oppimistulosten heikentymisen ja vähentämään digitalisaation aiheuttamia keskittymisvaikeuksia,…