Uutiset

Päättäjät päättävät niidenkin puolesta, joilla ei ole äänioikeutta eikä mahdollisuutta vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Valitettavan monet lapsia koskevat päätökset tehdään aikuisten ehdoilla. Lapsen kehityksellisiä tarpeita enemmän puhutaan vanhempien ja sukupuolten tasa-arvosta ja äitien oikeudesta valita tai henkilöstön eduista. Esimerkiksi päihdepolitiikka ratkaistaan enemmän liike-elämän ja aikuisten valinnanvapauden näkökulmasta kuin lapsien suojelun näkökulmista. Kun oppimistulokset ovat alkaneet…

Liikkumattomuuden kustannukset ovat 3,2 miljardia euroa (UKK-instituutti). Opetushallituksen kokoamat Move-mittausten tulokset 5. ja 8.-luokkalaisilta kertovat, että noin 40 % lapsista ja nuorista on niin huonossa kunnossa, että siitä on heille haittaa arjessa. Kanta- ja Päijät-Hämeessä tulokset ovat keskimääräistä huonommat. Liikunnan rahoituksesta valtion osuus on n. 330 miljoonaa, kuntien osuus 500 miljoonaa ja kotitaloudet rahoittavat noin…

Liikunta kaikissa muodoissaan on terveys- ja talousteko. Yhteiskunnallisesti kansalaisten säännöllinen liikunta vaikuttaa sairauspoissaoloihin ja UKK-instituutin tietojen mukaan liikkuminen on yhteydessä suurempiin verotuloihin ja vähäisempiin maksettujen etuuksien määrään. Liikkumattomuus taas aiheuttaa vuosittain 1,4 miljardin euron suuruiset kansansairauksien kustannukset Suomessa. Vastaavasti paikallaanolosta aiheutuu 1,6 miljardin euron kustannukset. UKK tietojen mukaan suomalaisista 76 % liikkuu liian vähän ja…

Kouluja ja oppimista koskevissa aiheissa yksittäisillä nostoilla saatellaan yleinen keskustelu yksinkertaistavalle tasolle. Kun puhutaan lukiokoulutuksen kehittämisestä, pitäisi ymmärtää puhua muusta kuin ylioppilastutkinnosta. Muutama viikko sitten keskustelu nykyisestä ylioppilastutkinnosta ryöpsäytettiin, ja tätä samaa keskustelua Terhi Säynäjärvikin jatkaa kolumnissaan ”Saisivatko nuoret opiskella elämää, ei kirjoituksia varten?” (ESS 12.10.2022). Toisin kuin Säynäjärvi kolumnissaan toteaa, mielestäni ylioppilastutkinnon määräävä rooli…

Propagandan ja disinformaation käsitteet ovat perussanastoa vaikuttamaan pyrkivien tekstien tulkinnan äärellä. Nämä käsitteet on viime viikkoina useaan otteeseen liitetty myös itäisen naapurimaamme viestintään. Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, näiden käsitteiden yhteys Venäjän valtion valheellisen tiedon levittämiseen on viimeistään tullut selväksi valtaosalle länsimaiden asukkaista. Samaan aikaan Suomessa lukionsa päättövaiheessa olevat ovat näppäimistöt sauhuten osallistuneet kevään…

Osallistuin hiljattain erätaukokeskusteluun, jonka teemana oli ikääntyneen arki Lahdessa. Keskustelussa nousi esille, että lahtelaisten ikäihmisten ongelmina ovat yksinäisyys, digisyrjäytyminen, tietämättömyys palveluista ja vaikeus päästä palveluiden piiriin. Myös yhteisöllisyyden puute on iso haaste. Sukupolvet ovat eriytyneet toisistaan ja monen ikäihmisen kokemus on se, ettei enää työuran jälkeen ole arvostettu yhteiskunnan jäsen. Olemme Päijät-Hämeessä viime vuosina panostaneet…

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on hallituksen työlistalla ympäristöministeriön valmistelemana. Se on merkittävin lakihanke soteuudistuksen jälkeen ja vaikuttaa, miten ja minne rakennetaan, millaisin ehdoin ympäristöä muokataan? Maankäyttö- ja rakennuslakiin on kirjoitettu vahva osallistumismahdollisuus kaikille laissa määritellyille osallisille, mutta sen sijaan ei ole kirjoitettu velvollisuutta osallistua, eli kertoa, mikä kaavavalmistelussa huolettaa? Siitä huolimatta on mahdollisuus prosessin loppuvaiheessa…

Suomalaisten metsät ovat olleet pitkään otsikoissa, sillä tuohon vihreään kultaamme kohdistuu jatkuvasti erilaisia uhkia. Milloin EU uhkaa tulla jäsenmaidensa tontille metsäpolitiikassa ja milloin kotiperäiset epäilijät haaveilevat yksityisomaisuuden museoinnista. Räikeimmissä puheenvuoroissa on puhuttu jopa “metsäteollisuuden tekohengittämisestä”. Tällainen ajatusmaailma ei tee kunniaa alalle, joka on ollut merkittävällä tavalla luomassa yhteiskuntaamme vaurautta ja hyvinvointia. Suomalaiset ovat maailman parhaita…

Ess kirjoitettiin laajasti 11.12. lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kriisistä sotepuolella yhtymässä ja palvelujen saatavuuden haasteista. Mielen terveyden haasteet ovat laajemminkin kaiken ikäisten ongelma. Keskustelu mielen terveydestä luisuu usein korjaaviin palveluihin ja niiden puutteeseen, koska kriisit herättävät mielenkiinnon. Kriisiytyneet sotepalvelut ovat osoitus kuntien perustyön epäonnistumisesta ja hyvinvointivaltion arvopohjan rapautumisesta. On totta, että olemme yhtymässä toteuttaneet kuntien…