Mielipide: Varautumisesta tulee kantaa vastuuta yhdessä

Varautumisen merkitys on kasvanut nykyajan epävarmuuksien keskellä. Meidän jokaisen vastuulla on omalta osaltamme edistää tätä yhteistä tavoitetta. Yksityishenkilöiden tulisi huolehtia siitä, että kotona on riittävästi perustarvikkeita 72 tunniksi. Tämän ohella meidän tulee tutustua varautumisen oppaisiin ja ohjeisiin (www.suomi.fi.), jotta voimme toimia itsenäisesti kriisitilanteissa. Tämä antaa myös viranomaisille mahdollisuuden onnistua heidän vaativassa tehtävässään.

Yksilön vastuun rinnalla on tärkeää, että hyvinvointialueet ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä. Tämä yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia tehokkaalle varautumiselle ja yhteisten resurssien järkevälle käytölle. Hyvinvointialueet koordinoivat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja, kun taas kunnat hallinnoivat infrastruktuuria, kuten kiinteistöjä sekä energia- ja vesihuoltoa. Tämän lisäksi on olemassa suuri määrä elinkeinoelämän edustajia sekä kolmannen sektorin toimijoita, joiden tuotteet ja toiminnot tulee yhteensovittaa tähän kokonaisuuteen. Tiiviin yhteistyön avulla nämä eri osa-alueet toimivat saumattomasti yhdessä, mikä vahvistaa kokonaisturvallisuutta. Tiivis yhteistyö ulottuu hyvinvointialuetta isommalle alueelle. Tähän liittyen aluevaltuusto päätti 9.12.2024 kokouksessaan Etelä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen, jossa juuri varautumisella on iso rooli.

Paikalliset päättäjät ovat osaltaan avainasemassa tämän yhteistyön edistämisessä. Päättäjien vastuulla on luoda selkeitä strategioita, toimia suunnannäyttäjinä ja tehdä kestäviä pitkäntähtäimen päätöksiä, joissa varautuminen on huomioitu. Tällä tavoin viranhaltijat ja muut toimijat saavat tarvittavat resurssit ja keinot, joilla yhdistää kaikki toimijat tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Yhteiset harjoitukset ja suunnittelupalaverit ovat tässä tärkeitä työkaluja, jotka auttavat tunnistamaan kehitystarpeita ja näin vahvistamaan yhteistä valmiutta. Alueilla järjestetään säännöllisin väliajoin aluehallintoviraston vastuulle kuuluvia yhteisiä harjoituksia (mm. viime syksynä HÄME-24), jotka yhdistävät toimijat yhteen havainnoimaan omia ja yhteisiä kehitystarpeita.

Kun me asukkaat ja jokainen organisaatio – kunnat ja hyvinvointialueet mukaan lukien – tunnemme vastuumme ja sitoudumme tähän yhteiseen tavoitteeseen, varautumisestamme tulee luonteva osa arkea. Tämä ei aina vaadi suuria varoja, vaan ennen kaikkea tahtoa, yhteistyötä ja ennakkoluulottomuutta. Toisaalta varautuminen ei myöskään tuota taloudellista hyötyä, vaan nähdään usein ”kulueränä”. Tästä syystä alue- ja kuntapäättäjien tuleekin suunnitella varautumista tiiviissä yhteistyössä viranhaltijoiden ja muiden toimijoiden kanssa yhdessä. Yhdessä rakennamme turvallisemman, toimivamman ja resilientimmän Päijät-Hämeen, jossa jokainen meistä voi luottaa siihen, että olemme valmiita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet – mitä ikinä ne tuovatkaan.

Sami Rive

ensihoitopäällikkö ja aluevaltuutettu (kok.)