Ajankohtaista

Hämeenlinnan Kaupunginvaltuuston jäsen kokoomuslainen Sari Rautio on ollut vuodesta 2020 yksi Suomen yhdeksästä Euroopan alueiden komitean jäsenestä. Euroopan alueiden komitea on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous, ja sen jäsenet edustavat EU:n kaikkia 27:ää jäsenvaltiota. Komitean tehtävänä on tuoda alue- ja paikallisviranomaiset mukaan EU:n päätöksentekoprosessiin. Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio kuulevat komiteaa politiikanaloista, jotka vaikuttavat…

Kouluja ja oppimista koskevissa aiheissa yksittäisillä nostoilla saatellaan yleinen keskustelu yksinkertaistavalle tasolle. Kun puhutaan lukiokoulutuksen kehittämisestä, pitäisi ymmärtää puhua muusta kuin ylioppilastutkinnosta. Muutama viikko sitten keskustelu nykyisestä ylioppilastutkinnosta ryöpsäytettiin, ja tätä samaa keskustelua Terhi Säynäjärvikin jatkaa kolumnissaan ”Saisivatko nuoret opiskella elämää, ei kirjoituksia varten?” (ESS 12.10.2022). Toisin kuin Säynäjärvi kolumnissaan toteaa, mielestäni ylioppilastutkinnon määräävä rooli…

Julkisuudessa on nostettu esille aluevaltuutettujen ajankäyttö ja osallistuminen moniportaiseen päätöksentekoon. On hyvä, että verovaroilla toimivaa organisaatiota seurataan myös mediassa. Esille on noussut muutaman valtuutetun poissaolot ja toisaalta esteellisyydet. Esteellisyydet eivät tässä ylimenokaudessa ole olennaisia, sillä ne liittyvät lähinnä peruskuntien omaisuuden luovutuksiin ja siirtoihin aluehallinnolle.  Tämä on tilapäinen ilmiö, joka on hoidettu tarvittaessa varajäsen järjestelmällä ilman ongelmia. On luonnollista, että uudessa vaaleilla valitussa…

Metsiin liittyvä päätöksenteko on tärkeää ja aina kuulunut meidän kansallisen itsemääräämisemme piiriin. Nyt se on uhattuna. EU:ssa on meneillään useita suoraan metsiin liittyviä, eri vaiheessa valmisteilla olevia asiakokonaisuuksia. Yksi keskeisimmistä on EU-Komission ehdotus luonnon ennallistamisasetukseksi. EU-komissio on tehnyt luontokadon torjumiseksi esityksen, jonka keskeinen osa on luonnon ennallistaminen siten, että Suomen maa-alueiden ennallistamistavoite olisi 30 %…

Meneillään on vanhustenviikko. Yksistään Kanta-Hämeessä on n. 45 000 yli 65 -vuotiasta. Tavoite pitkäikäisyydestä ja lisääntyneistä terveistä elinvuosista on toteutunut siis hyvin. Työurat ovat pidentyneet ja senioreiden toimintakyky on parantunut. Ikääntyvät ovat kuitenkin moninainen joukko; ikäerot ovat 30 vuoden luokkaa myöhäisessä keski-iässä ja työelämässä olevista 90 + kansalaisiin. Vanhustyön keskusliitto julkaisi vastikään laajan kansalaistutkimuksen asenteista vanhuutta…

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aloitukseen on jäljellä enää kymmeniä arkipäiviä. Muutos konkretisoi Suomen historian suurimman hallinnollisen uudistuksen. Mediassa on viime aikoina runsaasti puhuttu epäoikeudenmukaisuudesta, jonka Päijät-Häme kohtaa rahoituksen määräytymisessä. Syytä onkin, sillä epäsuhta on ilmeinen. Maakunnassa on tehty köyhien kuntien sparraamana raskaita mutta samalla edistyksellisiä päätöksiä. Meillä on käytännössä jo integraatio ja organisaatio, joita usealla muulla alueella…

Tietoa ja näyttöä on siitä, että osallisuutta edistämällä ja vahvistamalla voidaan vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Osallisuutta vahvistavia tekijöitä ovat muun muassa kuulluksi tuleminen, yksilöllisten toimintavalmiuksien parantaminen, palvelujen saatavuus ja kohtuullinen hinta, hyvä tiedottaminen, työssäkäynti ja riittävät tulot. Myös kokoontumispaikkoja järjestämällä ja vapaaehtoistyöllä on mahdollista edistää osallisuutta. Toisaalta on osoitettavissa muun muassa, että riittämätön tiedottaminen,…

Hinnoittelussa pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Jos kustannukset määrittelevät tuotteen hinnan alarajan, tuotteen kysyntä määrittelee sen ylärajan. Kansantaloudellisesti hinta ja kysyntä on tavallisesti käänteisessä vaikutussuhteessa, mutta tämä ei päde sähkön hintaan, vaan kulutushuipuissa sähkön hinta on korkeimmillaan. Olemme saaneet seurata miten useiden korkean ostovolyymin tuotteiden, kuten maito ja leipä, hinnat ovat pompanneet lyhyessä ajassa, johtuen…

Ess 26.9.2022 uutisoi, että Lahti varautuu yhtymän 7,5me lisälaskuun. Taustalla on valtion tempoileva talouspolitiikka. Kun Ukrainan sota seurauksineen valtasi uutiskentän, jäi pandemia varjoon. Tätä varjoa hyödyntäen teki Marinin hallitus ruman tempun ja päätti, että edelleen jatkuvasta koronasta huolimatta koronakorvaukset loppuvat kesäkuuhun 2022. Yhtymän taloudessa on ollut pakko ja on voitu varautua monenlaisiin yllätyksiin. Talous on…

Jokin yhteiskunnassamme on mennyt vikaan, kun peruskouluikäiset nuoret kokevat yhä useammin oikeudekseen jäädä koulun sijasta kotiin. Milloin peruskoulustamme tuli ”supermarketti”, josta oppilas voi itse shoppailla erilaisista tukimuodoista hänelle parhaimman? Oppimisen tukea on tarjottava, mutta nuoria ei pidä palkita viitsimättömyydestä tai huonosta käytöksestä. Inkluusiokehitys eli ajatus kaikille yhteisestä koulusta on vallannut tällä vuosituhannella perusopetuksen ja vaikka…